Kuluttajaliitto sai jättipotin ravitsemusneuvontaan
Kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan ensi vuoden alussa. Kuluttajaliitossa on jo täysi tohina päällä, vaikka ulospäin työ ei vielä näy.
”Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin”, elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi lupaa.
”Ei kaikkien tarvitse syödä samalla tavalla. Suosituksia voidaan soveltaa. Esimerkiksi kalsiumia ei ole pakko saada maidosta.”
Kansalliset suositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkaistaan lokakuun alussa. Ne tarjoavat uutta purtavaa suosituksia esittelevälle Kuluttajaliitolle ja itse kullekin kuluttajalle.
Ensimmäistä kertaa on tarkoitus ottaa huomioon maailman syöpäjärjestöjen varoitus punaisen lihan ja lihajalosteiden ylenpalttisen syömisen riskeistä. Uutta suosituksissa on myös ympäristöä säästävä näkökulma.
Syömisen malleja tupsahtelee median kautta tarjolle enemmän kuin moni jaksaa sulatella. ”Sekavan ravitsemuskeskustelun perusteella on vaikea tietää, ketä uskoa ja mitä kannattaa syödä.”
Ruuasta pitäisi tulla hyvä eikä paha olo, Marniemi korostaa. Oman olon tunnustelu on parempi vaihtoehto kuin juokseminen iltapäivälehtien dieettilööppien perässä.
”Kannattaa pohtia, mitkä valinnat tukevat omaa hyvää oloa, makuaisteja ja arvomaailmaa sen sijaan, että syödään sokeasti sitä, mitä joku meille markkinoi.”
Marniemi korostaa Kuluttajaliiton riippumattomuutta. ”Meidän viestiämme ei väritä mikään teollisuuden tahon intressi.”
Elintarvikeasioilla on järjestössä ennestään iso painoarvo.
Juuri nyt on Marniemen mukaan ”tuhannen taalan paikka” vaikuttaa etenkin eläinperäisten tuotteiden alkuperämerkintöihin. Marniemi kuuluu työryhmään, joka pohtii kuluttajainformaatioasetuksen soveltamista Suomessa.
MTK ja Kuluttajaliitto vaativat yhdessä ruuan alkuperän ilmoittamista myös ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa jo muutama vuosi sitten julkaistussa tiedotteessaan.
Ravitsemussuositusten jalkauttamisesta tulee rahoitukseltaan ylivoimaisesti suurin hanke. Kuluttajaliitto on saanut kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistykseltä.
Kyse on jättipotista, kun sitä vertaa liiton koko budjettiin. Se oli viime vuonna noin miljoona euroa.
Kaikki myönnetty raha ei tule Kuluttajaliitolle. Toimintarahaa on Marniemen mukaan jakamassa toistakymmentä yhteistyökumppania.
Tärkeimpiä kumppaneita ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset ja Ruokatieto.
”Meidän hankkeessamme ei ole yhtään tahoa, jolla olisi kaupallisia intressejä”, Marniemi kertoo. Sen sijaan keskusteluyhteyttä pidetään Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen ravitsemustieteen asiantuntijoihin.
Kuluttajaliitto tuottaa tiedotusmateriaalia ja koordinoi viestintää hankkeen veturina aina vuoteen 2016 asti.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
