Miksi harvaanasuttuun Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi kalliita ja epäekologisia tekosaaria?

Espoossa Finnoon kaupunginosan edustalle on suunniteltu tekosaarta. Alueen osayleiskaava on jaettu kahtia, jotta Länsimetron pysäkin ympäristö valmistuisi ajoissa. Kuva: Kari Salonen

Suomessa on tällä hetkellä meneillään kaksi tekosaarihanketta, joiden on tarkoitus edetä lähivuosina rakennusvaiheeseen. Tampereella valmistellaan saaren rakentamista Näsijärveen, osaksi tulevaa Hiedanrannan kaupunginosaa. Espoossa tekosaarien on määrä kohota Finnoon satama-alueen edustalle. Myös Helsinki–Tallinna -tunnelihankkeen osana on väläytetty mahdollisia tekosaaria molempien kaupunkien edustalle.

Onko tekosaarista tulossa tulevaisuuden rakentamisen suuri villitys ja Suomesta seuraava Dubai, tekosaarien luvattu maa?

”Minusta se vaikuttaa melko kaukaa haetulta”, Asuntomessujen projektijohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa tekosaaria rakennetaan maailmalla yleensä kahdesta syystä. Joko alueella on pulaa rakennuskelpoisesta maasta tai sitten rantaviivaa tahdotaan tehdä lisää.

Suomessa ei luulisi kuitenkaan olevan pulaa kummastakaan. Tuhansien järvien maassa veden äärelle on helppo päästä ja rakennuskelpoista maa-aluetta riittää.

Koskinen arvelee, että tekosaaria tullaan näkemään lähinnä kaikkein tiiviimmin rakennetuilla kaupunkialueilla. Seutukaupunkien vetovoimatekijäksi niistä tuskin on.

Tampereella suunnitellaan tekosaaren rakentamista osana Hiedanrannan tulevaa kaupunginosaa. Toistaiseksi saari on vielä kuivalle maalle kasattu valtava louhekasa. Kuva: Rami Marjamäki

Saaret eivät ole ainoa tapa lisätä rakennusmaata tai rantaviivan pituutta. Koskinen huomauttaa, että rantojen täyttäminen ja tekosaarten rakentaminen ovat kaksi eri asiaa. Rantaviivan muokkaus täyttömaalla on aluerakentamisessa melko tavallinen toimenpide.

Esimerkiksi Tampereella Näsijärven kaupunginpuoleista rantaa on täytetty niin paljon, että alkuperäistä, luonnonmukaista rantaviivaa on jäljellä enää yhdessä kohdassa.

Sen sijaan kokonaisen uuden saaren rakentaminen on huomattavasti suurempi urakka. Koskisen mukaan siihen ryhtymistä kannattaa yleensä harkita vain, jos maata on valmiiksi käytettävissä paljon esimerkiksi ison rakennushankkeen seurauksena.

Veden äärellä olevat tontit ovat kalliita ja haluttuja. Toisaalta tekosaarten rakennuskustannukset ovat myös korkeat. Jotta niiden rakentaminen olisi järkevää, on tonttimaan hinnankin oltava korkea. Koskinen ei näe että tekosaaret olisivat edes Helsingin edustalla asuntorakentamisen tulevaisuuden villitys.

Lisäksi hän huomauttaa, että arvokkaan tonttimaan luominen saattaa toisaalta laskea asuntojen arvoa merinäköalansa menettäviltä ympäröiviltä alueilta.

”Jos tehdään arvokasta merenrantatonttia keinotekoisesti, se saattaa poistaa maan arvoa jostain muualta ja aiheuttaa jännitteitä.”

Espoon Finnoossa on tällä hetkellä veneiden talvisäilytyspaikka, vedenpuhdistamo ja lintukosteikkoja. Tulevaisuudessa alueelle kohoaa runsaasti asuinrakennuksia. Kuva: Kari Salonen

Tampereen tekosaari on vielä tällä hetkellä kuivalle maalle kasattu valtava louhekasa. Aikanaan sen on määrä muuttua 13 hehtaarin kokoiseksi saareksi, joka tulee Hiedanrannan kaupunginosan yhteyteen. Saareksi muuttuvan kukkulan voi nähdä ajaessaan Lielahden ohitse.

Alkuperäisessä suunnitelmassa alue oli tarkoitus täyttää rantaa myöten. Rannan täytöstä oli kuitenkin luovuttava, sillä sen arveltiin vaikuttavan alueen pohjavesiin.

Tampereella on käynnissä useita suuria rakennusprojekteja, joista syntyvää maa-ainesta on käytetty Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen täyttämiseen.

Järvikaupungiksi nimetyn uuden saaren louhe on peräisin kaupungin työmaalta Sulkavuoresta. Tampereen eteläpuolella sijaitsevan vuoren uumeniin louhitaan uutta vedenpuhdistuslaitosta. Sekä Hiedanrannan saari että Sulkavuori ovat Tampereen kaupungin työmaita. Myös tekosaaren louhe on kaupungin omistamaa.

”Kun yhdessä kaupungin kohteessa syntyy louhetta, jota tarvitaan jossain toisessa kaupungin kohteessa, louhe kannattaa viedä sinne, missä tarvitaan. Muuten se pitäisi ostaa muualta”, Tampereen kaupungin maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi sanoo.

Saaren ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Suunnitelman mukaan sinne on aluksi määrä rakentaa Tampereen raitiotien pysäkki. Myöhemmissä suunnitelmissa Järvikaupunkiin on nousemassa noin 300 työpaikkaa ja koteja 5 000 asukkaalle.

Saaren kokonaisarvoa ei vielä tiedetä. Arvo määrittyy saaren käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden määrän perusteella. Koska alueen yleiskaava ei ole vielä valmis, ei saaren arvoakaan ole voitu määrittää.

Tällä hetkellä Tampereen saaren rakennussuunnitelmia hämärtää myös mahdollinen valitus vesiluvasta.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ilmoitti perjantaina 12. maaliskuuta hakevansa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta lupaa valittaa saaren rakentamisesta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi saaren rakentamisesta tehdyn valituksen helmikuun alussa.

Tampereen rakentamisesta vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) on sanonut Ylen ja Aamulehden haastatteluissa, että valitukset eivät estä saaren rakentamista. Ne korkeintaan hidastavat urakan alkamista.

Espoossa kaupungin suunnitelmana on rakentaa Finnoon satama-alueen edustalle noin kahdeksan hehtaarin kokoinen saari.

Saarelle voisi rakentaa asuntoja arvioin mukaan noin tuhannelle ihmiselle. Valmistuessaan saari voisi tuottaa kaupungin laskelmien mukaan yli 100 miljoonaa euroa tontinmyyntituloja. Rakennuskustannukset olisivat noin 3–4 miljoonaa euroa hehtaarilta.

Rakentamiseen arvioidaan kuluvan noin 900 000 kuutiota louhetta ja muuta maa-ainesta.

Alkujaan hankkeessa suunniteltiin käytettäväksi Länsimetron rakentamisesta syntyvää tunnelilouhetta. Finnoon alueesta vastaavan Espoon kaupungin projektijohtajan Kimmo Leivon mukaan metron työmaan maa-aines on kuitenkin ehditty jo hyödyntää muualla.

”Tässä pääkaupunkiseudulla kuitenkin rakennetaan koko ajan ja maata liikkuu vuosittain noin 5 miljoonaa kuutiota. Maata siis saadaan, kun poliittiset päätökset saadaan tehdyksi”, Leivo sanoo.

Leivon mukaan tekosaari ovat kaupungille houkutteleva projekti vetovoimansa vuoksi. Merenranta-asuminen on pääkaupunkiseudulla haluttua. Saaren avulla Espoo saisi houkuteltua asukkaiksi hyviä veronmaksajia.

Espoon tekosaaren projektissa ei ole edetty vielä yhtä pitkälle kuin Tampereella. Finnoon alueen yleiskaava jaettiin alkujaan kahtia, jotta Länsimetron Finnoon aseman kohdalle tulevan alueen rakentaminen voisi käynnistyä aikataulussa. Satama-alue ja siihen kuuluva tekosaari erotettiin tuolloin osayleiskaavassa omaksi kokonaisuudekseen.

Leivo kertoo, että alueen yleiskaava on tarkoitus saada poliitikkojen päätettäväksi viimeistään ensi vuonna.

”Uskon, että poliittisen päätöksen tekeminen tulee olemaan hyvin vaikeaa”, Leivo sanoo.

Saaren suunnittelussa on tehty poikkeuksellisen yksityiskohtaista työtä. Veden virtaamia ja alueen biosfääriä on selvitetty paljon tarkemmin kuin yleiskaavavaiheessa on tapana. Tarpeelliset selvitykset on tahdottu tehdä jo suunnitelmavaiheessa. Siitä huolimatta Leivo arvioi, että niin osayleiskaavasta kuin vesiluvastakin valitetaan.

”Sanotaan näin, että kun ihan tavallisistakin kaavoista valitetaan, niin en usko, että tässä päästään yhtään vähemmällä.”

Jos poliitikot päättävät hyväksyä suunnitelman, saaren rakentaminen voisi Leivon arvion mukaan alkaa aikaisintaan vuonna 2026.

Juttua varten on haastateltu myös Tampereen kaupungin kiinteistö­toimen kehityspäällikköä Juha-Matti Ala-Laurilaa ja Tampereen kaupungin projektiarkkitehtia Riikka Rahkosta.

Lue myös:

"Jos riskit halutaan välttää kokonaan, niin saari pitäisi jättää rakentamatta” – tekosaaret haittaavat luonnon kiertoa, ja siksi niitä myös vastustetaan

Tekosaaret ovat muinainen keksintö – atsteekit rakensivat pääkaupunkinsa järven päälle jo lähes 700 vuotta sitten