Olli Rehnin mukaan Natosta ei tarvita kansanäänestystä – "Eduskunta olisi täysivaltainen toimielin tekemään päätöksen"

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan taantuman ja energian hintojen nousun aiheuttaman kiihtyvän inflaation myrkyllinen yhdistelmä on euroalueella mahdollinen, mutta ei todennäköisin vaihtoehto. Kuva: Kari Salonen

Keskuspankkiireille talouden keskeisin indikaattori on inflaatio eli kuluttajahintojen nousu. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ei kuitenkaan aloita inflaatiosta, kun MT kysyy häneltä Frankfurtissa Ukrainan sodan vaikutuksista.

"Venäjän brutaalin ja laittoman hyökkäyksen suurin tragedia on tietysti sen aiheuttamat ihmisuhrit ja humanitäärinen kriisi", Rehn painottaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kuulu Suomen Pankin eikä sen pääjohtajan toimivaltaan. Kansallinen turvallisuus vaikuttaa kuitenkin kansantalouteen ja hinta- sekä rahoitusvakauteen, josta keskuspankit vastaavat.

"Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että huolehditaan kansallisesta turvallisuudesta sen linjan pohjalta, jonka presidentti Sauli Niinistö on yhdessä eduskunnan ja hallituksen kanssa määrittänyt. Siihen kuuluu mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, vaikka sitä ei tällä sekunnilla tehdäkään", Rehn erittelee.

Hän pitää hyvänä, että on käynnistetty prosessi, jossa arvioidaan Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoja uudessa tilanteessa.

”Oletan, että tähän Suomen turvallisuuspolitiikan arvioon sisältyy myös Nato-jäsenyyden etujen ja riskien arviointi, kaiketi Norjan mallin mukaisen puolustuksellisen liittoutumisen suuntaisesti”, Rehn pohtii. Norjan mallilla hän viittaa siihen, että Norjassa ei ole Naton tukikohtia eikä ydinaseita.

"On tärkeätä, että sen johtopäätöksen taakse, johon päädytään, haetaan laaja yhteisymmärrys. Joudumme kaikissa vaihtoehdoissa kovan paineen alaiseksi ja siksi meidän pitää olla yhtenäisiä", Rehn muistuttaa.

Hänen mielestään normaalioloissa yhteisymmärrys mahdollisen Nato-jäsenyyden taakse olisi luontevinta hakea kansanäänestyksellä.

"Nyt ei kuitenkaan olla normaalioloissa ja siksi eduskunta olisi täysivaltainen toimielin tekemään päätöksen perustuslain edellyttämällä enemmistöllä", hän lisää.

Rehn muistuttaa, että myös Naton jäsenenä Suomella pitäisi olla vahva kansallinen puolustuskyky ja laajaan asevelvollisuuteen perustuva oma armeija. Panostaminen puolustuskykyyn nousee siksi nyt painopisteeksi.

"Sekä omavaraisuutta että kansallista puolustusta on vahvistettava. Samalla olisi hyvä käydä tarkasti läpi kaikki menoerät, jotta ei toimita samalla tavalla kuin koronakriisissä. Silloin tuettiin aivan oikein yrityksiä ja terveydenhuoltoa, mutta samalla lisättiin menoja myös muista syistä", Rehn evästää hallitusta.

Hänen mielestään jäsenmaiden puolustusinvestointien tukemista EU-maiden yhteisvelkaan perustuvalla rahoitusvälineellä on syytä ainakin pohtia. Sellainen käynnistettiin myös koronapandemiaa varten ja nyt kysymys on "todella eksistentiaalisesta kriisistä".

Venäjän hyökkäyksen suurin vaikutus euroalueen ja myös Suomen kansantalouteen tulee energiatalouden kautta. Öljyn, maakaasun, polttoaineiden ja sähkön hinnat nousevat ja tekevät ison loven kansalaisten ostovoimaan.

"Eurooppaan tuodun energian arvo nousi jo viime vuonna 67 prosenttia 335 miljardiin euroon. Kuluttajien ostovoimasta lähti 135 miljardia eli yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta", hän painottaa.

Euroopan keskuspankki nosti viime viikolla kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 3,2 prosentista 5,1 prosenttiin ja antoi ymmärtää, että korkoa nostetaan, jos inflaatio kiihtyy edelleen. Oleellinen kysymys on, siirtyykö energian ja ruuan hintojen nousu palkkoihin. Riski on suuri myös Suomessa.

"Palkkainflaatio on toistaiseksi ollut maltillista. Inflaation kiihtyessä kuluva vuosi on tässä suhteessa kriittinen", Rehn arvioi.

Hänen mukaansa stagflaatio, eli taantuman, kasvavan työttömyyden ja kiihtyvän hintojen nousun myrkyllinen yhdistelmä on Euroopassa nyt mahdollinen.

"Siihen ei pidä suhtautua huolettomasti, vaikka talous- ja rahoitusjärjestelmät ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 1970-luvulla, jolloin viimeksi ajauduttiin stagflaatiokierteeseen."

Ukrainan sota on ollut myrkkyä pörssikursseille. Suomessa on viime päivinä kannettu huolta siitä, että ulkomaiset sijoittajat vetävät pääomiaan Helsingin pörssistä. Joidenkin analyytikoiden mukaan Natoon kuulumatonta Suomea pidetään Venäjän seuraavana hyökkäyskohteena ja siksi riskimaana.

"Suomen Pankissa seurataan rahoitusmarkkinainformaatiota tarkasti. Sen merkitystä on nykytiedoilla vaikea arvioida, mutta sitä ei pidä missään tapauksessa väheksyä", pääjohtaja sanoo.

Rehn ilmoitti vuosi sitten, ettei sulje pois ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Mielipidemittauksissa hän on ollut jo jonkin aikaa ykkönen. Siksi keskustelu Euroopan turvallisuusjärjestystä murentavasta Ukrainan sodasta on lähes pakko päättää presidenttikysymykseen.

Vielä vajaa kuukausi sitten Rehn keskusteli aiheesta leppoisaan sävyyn YLE:n Ykkösaamussa. Nyt "melkein ehdokas" on lyhytsanainen.

"Ymmärrän, että ihmiset pohtivat tätä kysymystä, koska sillä on iso merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Kun Euroopassa riehuu sota, on kuitenkin tärkeintä, että annetaan vahva tuki valtionjohdolle tässä perustavalla tavalla muuttuneessa tilanteessa."

Lue myös:

Suomen armeija on Ukrainaa pienempi, mutta sen piinallisen tehokas taktiikka luotiin jo 1960-luvun lopulla – "Vihollinen pakotettaisiin lähitaisteluun metsiin, jossa se ei voisi hyödyntää ylivoimaansa"

Pakarinen: "Venäjän muutos ei ollut hetkellinen" – Ukraina osoittaa, että läheinenkään Nato-kumppanuus ei tuo todellista apua

Palkkainflaatio on toistaiseksi ollut maltillista. Kuluva vuosi on kuitenkin tässä suhteessa kriittinen.