Puuta nurin noin 300 000 kuutiota – Hannes-myrsky iski pahiten Etelä-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle

Hannes-myrskyn kaatamia puita Uudessakaupungissa.  Kuva: Juha Sinisalo

Lauantaina riehunut Hannes-myrsky kaatoi Metsäkeskuksen mukaan arviolta noin 300 000 kuutiometriä puuta.

Suurmetsätuhoilta kuitenkin vältyttiin, Metsäkeskus arvioi tiedotteessa.

Pahiten myrsky iski Etelä-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Epätavallinen tuulen suunta pohjoisesta ja vähäinen routa lisäsivät vahinkojen määrää.

Metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan laajimmat yhtenäiset tuulituhoalueet sijaitsevat Kristiinankaupungista Kokkolaan ulottuvalla alueella sekä Laitilan, Eurajoen ja Pyhärannan kunnissa.

Myrskytuhopuiden korjaaminen on syytää jättää ammattilaisille työn vaarallisuuden vuoksi, Metsäkeskus muistuttaa.

Etenkin toistensa päälle kaatuneissa tuhopuissa esiintyy vaarallisia jännitteitä, jotka voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia kaatumissuunnan muutoksia puun kaadon yhteydessä. Tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on syytä välttää.

Puiden korjaamisessa ei ole kiirettä, sillä talvikeleillä kaatunut puu ei pilaannu samaan tapaan kuin kesällä.

”Hankintapuita tekevän pitää aina ensin ottaa yhteys omaan metsäasiantuntijaan, sillä puista pitää olla ensin tehtynä hankintasopimus”, muistuttaa Keski-Suomen mhy:n johtaja Jussi Linnala tiedotteessa.

Metsätuhon takia tehtävästä hakkuusta on tehtävä myös metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Metsänomistaja voi seurata viiveellä karttapalvelusta, onko oman metsän lähellä tehty metsänkäyttöilmoituksia tuulituhohakkuista.

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajia poistamaan metsästä myrskyn vahingoittamat havupuut, joista voi levitä hyönteistuhoja.

Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita kuusia enemmän kuin 10 tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kuutiometriä hehtaaria kohti.

Yksittäiset kaatuneet puut voi jättää metsään lisäämään monimuotoisuutta.