Miten on mahdollista, että aktivistit pääsevät töhrimään Eduskuntatalon? HS:n haastattelema pääsihteeri: ”Portaikko on haluttu pitää kansalaisille avoimena tilana”

Eduskuntatalon edusta on pääsihteerin mukaan lähtökohtaisesti avointa kaupunkitilaa, joten sitä ei ole esimerkiksi aidattu ja pääsy on vaivatonta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Eduskuntatalon pylväiden ja ylätasanteen töhriminen verenpunaisella väriseoksella herättää kysymyksen arvorakennuksen turvallisuudesta: kuinka aktivistit ovat päässeet puuhailemaan noinkin pitkään ja näkyvästi turvallisuusväen puuttumatta asiaan?

Eduskunnan pääsihteeri ja Suojelupoliisin entinen päällikkö Antti Pelttari kertoo Helsingin Sanomille syyn.

”Se on lähtökohtaisesti avointa kaupunkitilaa, ei ole aitoja ja muuta. Periaatteellisista syistä on haluttu pitää Eduskuntatalon portaikko kansalaisille avoimena tilana. Totta kai omaisuuden turmelemisen saa estää.”

Hän kertoi ryhtyvänsä selvittämään, miksi tekoa ei estetty heti.

Pelttari arvioi, että tapaus on yleisen syyttäjän alainen rikosprosessi ja että eduskunta tulee vaatimaan tekijöille rangaistusta ja heiltä vahingonkorvauksia.

Helsingin poliisi tiedotti jo aiemmin ottaneensa kiinni kymmenen henkilöä ja tutkivansa tapahtunutta törkeänä vahingontekona.

Rangaistus törkeästä vahingonteosta on vähintään neljäksi kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

Töhrijöinä olivat Elokapinan ja ruotsalaisen Återställ Våtmarkerin edustajat. Maali on Elokapinan mukaan vesiliukoista.

Useat kansanedustajat tuomitsivat teon tuoreeltaan, kertoo STT. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toivoo, että töhrijät laitettaisiin pesemään pylväät. Hän ja muun muassa SDP:n Pinja Perholehto katsovat, että tällainen toiminta pilaa kansalaisaktivismin ja luonnonsuojelun maineen.

Keskustan Mika Lintilän mielestä kyse ei ole mielenosoituksesta, vaan hyökkäyksestä demokratiaa kohtaan.

Samoin viestittää eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.).

”Eduskuntatalo on kansanvallan keskus, ja sen vahingoittaminen on hyökkäys Suomen demokratiaa vastaan”, hän sanoo tiedotteessa.

”Suomen eduskunta on yksi maailman avoimimmista parlamenteista. Yleisöllä on mahdollisuus vapaasti tulla seuraamaan istuntoja ja eduskunnassa käy kymmeniä tuhansia vieraita vuosittain. Tämä avoimuus ja läpinäkyvyys ovat arvokas osa demokratiaamme ja toivon, että näin voi olla myös jatkossa.”

Filatov muistuttaa, että myös mielenosoitusoikeus on perustuslaillinen oikeus, jota käytetään viikoittain Eduskuntatalon edessä.

”On kuitenkin muistettava, että mielipiteenilmaisun tulee tapahtua lain ja yhteiskuntamme sääntöjen puitteissa.”