Metsäpalo aiheuttaa omistajalle tappioita ja altistaa puut hyönteistuhoille – tuhojen ehkäisemiseksi suunnitellaan koko maan kattavia metsäpalokarttoja

Palanut ja hiiltynyt puu ei kelpaa enää metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metsäpalon jälkeen puusto on myös altis hyönteistuhoille. Kuva: Kari Salonen

Metsäpaloriskin on ennustettu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Suomen metsäkeskus kehittelee yhteistyökumppaneiden kanssa metsäpalokarttoja, jotka auttavat palojen ennakoinnissa ja sammutustyössä.

Kartoista pelastushenkilöstö saa tietoa esimerkiksi metsän syttymisherkkyydestä, rajoituslinjoista, saavutettavuudesta ja sammutusvesivarannoista.

Tiedot helpottavat pelastushenkilöstön toimintaa palon sattuessa.

Tiheän metsätieverkoston ansiosta palokalusto pääsee nopeasti metsään. Metsäautotiet myös hidastavat palon leviämistä.

Metsäpalot leviävät maapalona tai latvapalona. Maapalo polttaa metsän kenttäkerrosta ja humusta. Latvapalo puolestaan etenee nopeasti puiden latvoissa ja aiheuttaa suurempaa tuhoa.

"Laajan metsäpalon aiheuttamat tappiot metsänomistajalle ovat suuret, sillä palanutta ja hiiltynyttä puuta ei voida enää käyttää metsäteollisuuden raaka-aineena", muistuttaa metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Lisäksi metsäpalossa vaurioituneet kuuset ovat tervettä puustoa alttiimpia hyönteistuhoille. Vahingoittunut puu on otollinen kohde kirjanpainajalle.

Taimikoiden ja järeän puuston vaihtelu vähentää latvapalojen riskiä. Kun metsikkökuviot ovat pienehköjä, myös paloalueet jäävät pienemmiksi.

Metsikkökuvioiden vaihtelun ja koon ohella myös laji vaikuttaa metsäpaloriskiin.

Kuusella on mäntyä suurempi paloriski. Elävä latvus kasvaa matalalla, jolloin latvapalo syttyy herkemmin, selittää metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen.

Männyssä latvus kasvaa korkealla ja paksu kaarna suojaa puuta tulelta, eikä palo usein pääse leviämään latvapaloksi.

Suomen metsistä kerättävää puustotietoa voidaan hyödyntää maastopalojen torjunnassa. Kaukokartoitusmenetelmillä saadaan tietoa esimerkiksi metsien paloriskistä.

Viime vuosina maailmalla on raportoitu ennätyksellisen tuhoisista maastopaloista. Ilmastonmuutoksen takia yllätykselliset maastopalovuodet saattavat muodostua haasteeksi Suomessakin.

Palojen sammutustyötä tukevat metsäpalokartat tuotetaan koko maahan ensimmäisen kerran vuonna 2022. Toistaiseksi kartat tulevat vain ammattilaisille palojen sammuttamisen avuksi, mutta jos ne havaitaan toimiviksi, on palvelu mahdollista laajentaa metsänomistajienkin käyttöön.

Metsäkeskuksen ja yhteistyökumppaneiden metsäpalojen ehkäisemistä edistävistä MSAT-hankkeesta ja Mariska-hankkeesta voi lukea lisää metsäkeskuksen verkkosivuilta.