Suomalaiset söivät viime vuona sianlihaa kilon vähemmän, siipikarjaa kilon enemmän ja nautaa entiseen malliin

Lihan kokonaiskulutus laski noin puoli prosenttia vuonna 2020 verrattuna edellisvuoteen. 

Suomalaiset söivät viime vuonna keskimäärin 79 kiloa lihaa henkeä kohti. Tästä suurin osa oli yhä sianlihaa, 29,7 kiloa, mutta siipikarjanlihan syönti lähentelee sitä 27,5 kilolla henkeä kohti. Sianlihan syönti laski kilon ja siipikarjanlihan syönti nousi saman verran. Naudanlihan kulutus pysyi ennallaan 18,6 kilossa.

Tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Niissä ei ole mukana hävikin määrää, ja lihan kulutusmäärät on laskettu luullisena eli ruholihana. Kypsänä syöty liha on noin puolet luullisen lihan määrästä.

Nestemaitoja suomalaiset joivat neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten väheni rasvattoman maidon kulutus, noin viisi prosenttia. Kevytmaidon kulutus väheni neljä prosenttia ja täysmaidon pysyi ennallaan. Keskimäärin maitoa juotiin 98 litraa henkeä kohti. Tästä suurin osa, 57 prosenttia oli kevytmaitoa, 30 prosenttia rasvatonta ja kymmenen täysmaitoa.

Yhteensä nestemäisiä maitotuotteita käytettiin noin 144 kiloa henkeä kohti. Piimän ja kerman kulutus laski ja muiden hapanmaitotuotteiden nousi edellisvuodesta. Kaikkiaan nestemäisten maitotuotteiden käyttö väheni noin kolme prosenttia. Viiden viime vuoden aikana lasku on ollut yhteensä noin 13 prosenttia.

Juuston kulutus nousi hieman edellisvuodesta ollen noin 25 kiloa. Voita kului saman verran kuin edellisvuonna, 3,3 kiloa henkeä kohti.

Viljan kokonaiskulutus on ollut viime vuosina vakaata. Ravintotaseen mukaan kulutus on ollut vähän alle tai vähän yli 80 kiloa henkeä kohti. Vuonna 2020 viljaa kulutettiin ennakkolaskelman mukaan noin 81 kiloa henkeä kohti.

"Määrä laski edellisvuodesta hieman, mikä johtui lähinnä kauran kulutuksen laskusta. Muiden viljalajien käyttömäärät pysyivät suunnilleen ennallaan. Suomalaiset kuluttivat kauraa viime vuonna 8,5 kiloa henkeä kohti. Kauran kulutuksen tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 2019, jolloin se oli noin 9,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää kului vuonna 2020 noin 44, ruista 15,4, ohraa 1,8 ja riisiä 7 kiloa henkeä kohti", kertoo Luken eritysasiantuntija Erja Mikkola tiedotteessa.

Kalan syönnin lisäämiseen kehotetaan jatkuvasti, mutta kalan kokonaiskulutus on pysynyt 15 kilossa eikä se ole muuttunut moneen vuoteen. Kalasäilykkeitä on syöty vähän edellisvuotta vähemmän.

Kananmunien kulutus on noussut puoli kiloa edellisvuodesta ja oli viime vuonna 12,4 kiloa.

Tuoreita hedelmiä syötiin noin 58 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin 6,5 kiloa. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 64 kiloa henkeä kohti, kun edellisenä vuonna laskennallinen kulutus oli 66 kiloa. Määrä on kuitenkin vain suuntaa antava ja sisältää myös mahdollisen hävikin, Luke muistuttaa.

Lue myös:

Korona-aika on lisännyt suomalaisten jauhelihan ja siipikarjanlihan kulutusta

Pottu putosi pöydästä ja maitolasiin vaihtui vesi – myös voin, sokerin, jauhojen ja punaisen lihan ostaminen kotiin on vähentynyt