
Politico: EU ei ole onnistunut ilmastotoimissa – seuraavan komission pitää kiriä tavoitteet kiinni
Tällä hetkellä EU-maiden kansalliset suunnitelmat riittävät vain 49–51 prosentin päästövähennykseen, kun tavoite on vähentää päästöjä 55 prosenttia.
EU:n ilmastopaneelin raportin mukaan maatalouden päästöt junnaavat paikallaan, koska tukia ohjataan karjatalouteen. Kuvituskuva. Kuva: Carolina HusuKasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää kaksi kertaa nopeammin kuin nyt, jos EU haluaa saavuttaa vuoden 2030 ilmastotavoitteen, kertoo Politico-lehti. EU:n tavoite on vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä kansalliset suunnitelmat riittävät vain 49–51 prosentin päästövähennykseen, kertoo EU:n ilmastopaneeli (European Scientific Advisory Board on Climate Change).
EU:n pidemmän tähtäimen tavoite on, että päästöt ja nielut yhteensä ovat nollassa vuonna 2050.
Jos EU-maat eivät toimita riittävän kunnianhimoisia ilmastosuunnitelmia kesäkuun aikarajaan mennessä, Euroopan komissio ryhtyy toimiin. Komissio voi esimerkiksi aloittaa oikeusprosessin, joka voi johtaa sakkoihin.
Seuraavan komission vastuulle jää ilmastotavoitteiden kirittäminen loppuun saakka. Esimerkiksi polttoaineverotuksen kiristäminen lentoliikenteelle tai pellosta pöytään -strategia ovat jääneet vaille nykyisen komission huomiota. Vuonna 2020 julkaistu pellosta pöytään -strategia pyrkii edistämään kestävää ruuantuotannon järjestelmää.
Ilmastotoimien kulut yhdessä inflaation kanssa ovat saaneet EU-kansalaiset kyseenalaistamaan toimien järkevyyttä.
EU:n päästötavoitteita arvioivan raportin mukaan maatalous on yksi ongelma-alueista, sillä päästöt ovat junnanneet samalla tasolla viimeiset 20 vuotta. Maataloustuet eivät kannusta siirtämään toimintaa esimerkiksi karjataloudesta vähempipäästöiseen maatalouden alaan.
EU:n kansalaisten pitäisi vähentää lihan, maidon ja kananmunien kulutusta, jos vuoden 2040 ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa. Tämä ehdotus on saanut jyrkän vastustuksen maatalousjärjestöiltä.
Muutkin EU:n kaavailemat ilmastotoimet ovat joutuneet vastatuuleen. Esimerkiksi lämmitykseen käytettävien fossiilisen polttoaineiden tiukempi verotus iskee kovimmin pienituloisiin. Ilmastotoimien kulut yhdessä inflaation kanssa ovat saaneet EU-kansalaiset kyseenalaistamaan toimien järkevyyttä.
EU on kyllä pyrkinyt kompensoimaan kuluja niistä pahiten kärsiville, mutta siihen varattu rahoitus ei kenties ole riittävä.
Raportti kehottaa hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa uuden rakentamisen sijaan. Kuva: Kari SalonenLihankulutuksen vähentämisen ohella eurooppalaisia kehotetaan kuluttamaan vähemmän energiaa ja käyttötavaraa. Osa toimista ei ole kansalaisista riippuvaisia. Uusien rakennusten rakentamisen sijaan olisi parempi hyödyntää jo olemassa olevaa rakennuskantaa.
Raportti esittää, että vanhempien pitäisi muuttaa pienempiin, vähemmän lämmitystä vaativiin asuntoihin sen jälkeen, kun lapset muuttavat pois kotoa. Toinen säästöratkaisu olisi pienten sähköautojen suosiminen suurten maastureiden sijaan.
Keskeisin ilmastotoimi olisi kuitenkin fossiilisista polttoaineista luopuminen vuoteen 2040 mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








