Ukrainan sodan ratkaisu tuskin on se, mitä suurelle yleisölle lännessä kaupitellaan – kulissien takana on käytävä läpi myös vastenmielisiä vaihtoehtoja
Venäjä voi hyvinkin Ukrainan ja lännen tulkinnan mukaan jossain vaiheessa kärsiä ratkaisevan tappion taistelukentillä. Kukaan ei kuitenkaan osaa arvioida, päättyykö sota siihen ja mitä sen jälkeen tapahtuu.
Venäjä on Kertsinsalmen siltaan tehdyn iskun jälkeen moukaroinut Ukrainaa ohjuksilla. Jälki on ollut rumaa, mutta sen ei uskota horjuttavan ukrainalaisten puolustustahtoa. Kuva: Dmytro SmoliyenkoIlma on sakeana arvioita Ukrainan sodan seuraavista vaiheista. Kansainväliset huippuasiantuntijat pohtivat julkisuudessa, miten merkittävä Kertšinsalmen siltaan kohdistunut isku oli, mihin Venäjä pyrkii ohjusiskuilla ja mitä tulee seuraavaksi.
On tahoja, joiden mielestä presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä ei pysty pitkään jatkamaan Ukrainan ohjusmoukarointia. Ohjukset kuulemma loppuvat pian, koska korkean teknologian vientiin kohdistuvat lännen pakotteet tehoavat.
On myös päinvastaisia näkemyksiä. Niissä varoitetaan, että Venäjän iskukyvyn hiipuminen on toiveajattelua. Tarvittavaa teknologiaa löytyy harmailta markkinoilta.
Kertšinsalmen siltaan kohdistunutta iskua ihasteltiin laajasti. Ilmeisesti sillan osittainen romahtaminen ei ole Venäjälle sittenkään niin suuri menetys kuin mitä ensin arvioitiin.
Asiantuntijoiden konsensus siitä, että Venäjä tuskin turvautuu ydinaseiseen, on vahvistunut. Uhka ei silti ole kokonaan väistynyt. Tilalle on myös tullut riski kemiallisten aseiden käytöstä.
Spekulaatiot Venäjän sisäisestä tilanteesta ovat hyvin mustavalkoisia.
On niitä Kremlin entisiä sisäpiiriläisiä, joiden mukaan Putinin valta voi murentua muutamassa kuukaudessa. Osa sekä läntisistä että venäläisistä asiantuntijoista on täysin toista mieltä. Molemmilla on sekä hyviä että huonoja perusteluja.
Poliitikkojen arviot ovat kokonaan oma lukunsa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) nousi otsikoihin Prahan ”näpäytyksellään”. Hän kommentoi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin pohdintoja siitä, mikä voi olla Putinin tie ulos sodasta.
”Tie konfliktista ulos on se, että Venäjä lähtee Ukrainasta”, Marin täräytti.
Presidentti Sauli Niinistö korosti Oslon vierailullaan, että on vaikea nähdä mihin ja milloin sota päättyy. Niinistö lähtee siitä, että ”lännen tehtävä ei ole tarjota tai etsiä Putinille ulospääsytietä, vaan lopputuloksen pitäisi olla se, että Ukraina on vapaa”.
Selkeä enemmistö lännen johtajista on sitä mieltä, että Ukrainan tukemista pitää jatkaa ja vahvistaa sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Merkittävää jatkon kannalta on myös se, että Putinin tuki Kiinassa ja Intiassa murenee.
Mitä johtopäätöksiä tästä kaikesta sitten pitäisi tehdä? Onko Venäjä Putinin johdolla häviämässä sodan joka tapauksessa?
Ja lähdetäänkö lännessä todella siitä, että ainoa hyväksyttävä ulospääsy konfliktista on Venäjän vetäytyminen Ukrainasta?
Kun Eurooppa 2000-luvun alusta lähtien Saksan johdolla tiivisti energiayhteistyötä ja taloudellisia siteitä Venäjän kanssa, riskeihin suhtauduttiin vähätellen.
Ei ajateltu strategisesti. Huonoihin vaihtoehtoihin ei varauduttu, koska hyvät tuntuivat ylivertaisilta.
Ainakin päälle päin näyttää siltä, että Ukrainan sodan lopputuloksen kanssa oltaisiin sortumassa samanlaiseen virheeseen.
Lännen johtajat korostavat hyvin yksituumaisesti, että Ukrainaa pitää tukea niin pitkään ja päättäväisesti, että Venäjä häviää ja vetäytyy Ukrainasta. Iso osa asiantuntijoista tukee tiedotusvälineissä tämän vaihtoehdon kaupittelua suurelle yleisölle.
Tuskin ajattelu kuitenkaan on näin yksioikoista. Sopii ainakin toivoa, että ei.
Tiettyyn rajaan asti pidetään varmasti kiinni siitä, että Venäjän kanssa ei Ukrainan yli sovita mitään. Tämäkin ”punainen linja” voi kuitenkin ylittyä.
Venäjä voi hävitä tai ainakin olla jossain vaiheessa taistelukentillä niin ratkaisevasti tappiolla, että Ukraina ja sitä tukeva länsi katsovat sodan päättyneen.
Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, mitä sitten tapahtuu ja miten Moskova reagoi joko neuvottelupöydässä tai sen ulkopuolella.
Skenaarioita voidaan kuitenkin laatia ja niihin toivottavasti valmistaudutaan Washingtonin lisäksi myös ainakin Pariisissa, Berliinissä ja Brysselissä.
Tiettyyn rajaan asti pidetään varmasti kiinni siitä, että Venäjän kanssa ei Ukrainan yli sovita mitään. Tämäkin ”punainen linja” voi kuitenkin jossain vaiheessa ylittyä.
Todennäköisin vaihtoehto sodan lopputuloksesta tuskin on se, minkä pääministeri Marin näpäytti Prahassa. Kaikkien on syytä valmistautua myös vastenmielisempiin lopputulemiin.
Ukrainan ja ukrainalaisten uhraukset, hätä ja tuska kasvavat joka tapauksessa eikä loppua ole näkyvissä vielä pitkään aikaan. Ei varsinkaan, jos Putin saa päättää.
Kremlin despootti koettelee eri tavoin myös Euroopan ja eurooppalaisten kestävyyttä.
Kaikella tällä on vaikutuksensa sodan lopputulokseen. Kaikista vastakkaisista vakuutteluista huolimatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









