Eurooppa kärsii kenties pahimmasta kuivuudesta 500 vuoteen – viimeksi näin kuivaa oli vuonna 2018, nyt ennätys voi mennä uusiksi
Etelä- ja Länsi-Euroopassa on satanut keskimääräistä vähemmän. Monessa paikassa koko kuluva vuosi on ollut tavanomaista kuivempi.
Italiassa virtaavan Po-joen pinta on poikkeuksellisen matalalla pitkään jatkuneen kuivuuden takia. Kuva: Mauro UjettoEuroopassa vallitseva kuivuus voi olla alueen pahin 500 vuoteen, varoittaa Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC). Vakava kuivuus voi kattaa lähes puolet Euroopasta.
Euroopassa oli historiallisen kuivaa edellisen kerran vuonna 2018. JRC:n vanhempi tutkija Andrea Torenti arvioi Euronewsin artikkelissa, että tänä vuonna tilanne voi olla sitäkin pahempi.
Länsi- ja Keski-Euroopan sekä Iso-Britannian kuivuus on vaarassa jatkua vielä seuraavien kuukausien ajan. Britanniassa sadosta odotetaan tavanomaista pienempää, Espanjassa satotilanne on suorastaan katastrofaalinen.
Monet espanjalaiset viljelijät ovat raportoineet menettäneensä 70–90 prosenttia vuoden sadosta, kertoo Food Navigator. Kuivuuden ja tuhoisien maastopalojen takia jotkut ovat menettäneet kaiken sadon tai karjan. Karjatiloilla rehun hinnan nouseminen ja tuhoutuneet laidunmaat heikentävät tilannetta entisestään.
Torenti varoittaa, että kuivuuden ja vedenpuutteen vaivaamia alueita on luvassa lisää, jos tehokkaita toimia kuivuuden lieventämiseksi ei tehdä. Hän ennakoi aiempaa voimakkaampia kuivuuskausia paitsi eteläiseen, myös pohjoiseen Eurooppaan.
Kuivuus koettelee pahiten Italiaa, Ranskaa, Espanjaa ja Portugalia. Italiassa virtaavassa Po-joessa sekä usean Euroopan maan läpi kulkevassa Reinissä veden pinta on laskenut poikkeuksellisen alas.
Puroiksi kuivuneet joet vaikeuttavat tuotteiden kuljettamista Euroopassa. Etenkin Saksassa tehtaat ovat riippuvaisia vesiteitse liikkuvasta hiilestä ja polttoaineesta. Maakaasun vähentämisen kanssa kamppailevassa maassa muiden energianlähteiden kuljetusvaikeudet asettavat teollisuudelle entistä enemmän haasteita.
Sähköntuotanto on vaikeuksissa myös Ranskassa: jokien kuivumisen takia maa ei voi hyödyntää niiden vettä ydinvoimaloiden viilentämiseen.
Kuivuuden takia asukkaat osassa Ranskaa ovat joutuneet säännöstelemään vedenkulutustaan. Elokuun alussa juomavesi loppui yli sadasta ranskalaiskaupungista ja vettä jouduttiin toimittamaan kuorma-autoilla.
Myös Italiassa juomavettä on jouduttu säännöstelemään useissa kaupungeissa. Lisäksi kuivuus aiheuttaa maataloudelle pitkäaikaisia haittoja, sillä Pon matalan vedenpinnan takia Pohjois-Italian pohjavesialtaisiin virtaa suolaista merivettä. Maaperään imeytynyt suola tuhoaa kasveja vielä usean vuoden ajan.
Sateen puute on vaivannut Italiaa viime vuoden joulukuusta asti, selviää JCR:n maaliskuisesta tutkimuksesta. Kuivuus hankaloitti vesivoimaloiden toimintaa jo silloin. Tavallista lämpimämmän talven seurauksena kasvukausi alkoi jo varhain, mutta kuivuuden takia sato jäi vähäiseksi.
Euroopan avaruusvirasto Copernicuksen mukaan Isossa-Britanniassa sademäärä oli heinäkuussa vain vähän yli puolet keskimääräisestä. Helmikuuta lukuun ottamatta vuosi on ollut tavanomaista kuivempi.
Myös Ranskassa sademäärä jäi vähäiseksi. Vettä ropisi heinäkuussa alle 10 millimetriä, kun keskimääräinen sademäärä on noin 67 millimetriä. Heinäkuu oli Ranskan mittaushistorian kuivin. Edellinen ennätys on vuodelta 2020, jolloin heinäkuussa satoi hieman alle 17 millimetriä.
Lue myös:
”Oder ei luultavasti toivu pitkään aikaan” – Yle: Kuolleita kaloja massoittain joessa jo heinäkuussa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
