Video: EU:n tukileikkauksiin halutaan muutos: Itä-Euroopan viljelijät osoittavat mieltään Brysselissä EU-johtajille

"Don't split EU-farmers", Itä-Euroopan viljelijät sanovat. Kuva: Juha Roininen

Yli sata maanviljelijää ja tuottajaa on matkustanut Itä-Euroopasta Brysseliin osoittamaan mieltään EU:n maatalouspolitiikan cap-esityksestä.

Viljelijät harmittelevat, että heille maksetaan EU:n keskiarvoon nähden matalia tukia. Liettuasta, Latviasta, Puolasta ja Tshekistä ja Slovakiasta saapuneet maanviljelijät vaativat Brysseliin kokoontuvia EU:n jäsenvaltioiden johtajia puuttumaan epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa Länsi-Euroopassa suorat tuet ovat kilpailukykyisempiä kuin Itä-Euroopan maissa.

"Tukia on luvattu tasata, mutta EU:n johtajat ovat toistuvasti rikkoneet lupauksiaan", maidontuottajat tiedottavat.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa esityksessä on suunniteltu, että suoria tukia tasattaisiin jatkossa entistä tehokkaammin. Itä-Euroopan viljelijöille tämä ei kuitenkaan riitä: EU:n johtajien tulisi keskustella jo loppuviikon Eurooppa-neuvostossa suorien tukien eriarvoisuudesta jäsenmaiden välillä ja luvata, että tilanne muuttuu.

"Saamme edelleen alhaisimmat suorat tuet EU:ssa, mikä on noin 60 prosenttia EU:n keskiarvosta. Samaan aikaan tuotantokustannuksemme ovat selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella", Latvian maatalousjärjestön ZSA:n asiantuntija Maira Dzelzkalēja kommentoi.

Samalla viljelijät vastustavat maatalouden rahoitukseen kohdistuvia tukileikkauksia. Maatalouden EU-rahoitus laskee komission suunnitelman mukaan noin viisi prosenttia seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin keskustelemaan brexitistä sekä EU-budjetista vuosille 2021–2027.

Koska brexit supistaa EU-budjettia, jäsenmaat ovat olleet yksimielisiä siitä, että osa leikkauksista haetaan alue- ja maatalousrahoista.

EU-maksut ovat jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta nykyisin noin prosentin. Tanska, Ruotsi, Hollantia ja Itävalta ovat ajaneet tiukinta linjaa, eivätkä ne halua kasvattaa budjettia piiruakaan yhdestä prosentista.

Suomi on kertonut Saksan, Baltian ja Visegrad-maiden kanssa, että EU-menoja voidaan kasvattaa jonkin verran, jotta maatalouden rahoitus ei pienenisi, ja myös uudet haasteet saisivat tarvitsemansa budjetin.

Suomen hallituksen kanta on ollut, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituksen koossa. Siniset ovat kuitenkin vastustaneet budjetin kasvattamista.

Komission mukaan yksi prosentti ei riitä kattamaan kaikkia rahatarpeita, vaan EU-jäsenmaiden tulisi olla valmiita pistämään lisää rahaa yhteiseen kassaan. Komissio on esittänyt, että lopullinen EU-budjetti olisi reilu 1,1 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Brexitin jättämä budjettiaukko tulisi täyttää puoliksi säästämällä ja puoliksi uudella rahalla.

Euroopan parlamentti esittää, että budjetti voisi nosta 1,3 prosenttiin.

Lue myös:

Kokoomuksen Satonen uskoo maatalousleikkausten pienenevän – "Suomen selkeä painopiste"

Maatalouspolitiikan rahakysymykset jakoivat itäisiä ja läntisiä jäsenmaita – Viisi maata vastusti yhteisiä näkemyksiä, Suomi kannatti