Tutkijat puolittaisivatlihan kulutuksen
”Runsas lihankäyttö ennustaa monia sairauksia. Ei ole hyvää näyttöä siitä, että liha olisi mitenkään yhteydessä hyvään terveyteen”, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta kommentoi perjantaina Helsingin yliopiston Tieteen päivillä.
Fogelholmin kanssa parhaasta suomalaisesta ruokavaliosta väitteli ympäristöpolitiikan tutkijatohtori Markus Vinnari Itä-Suomen yliopistosta.
Kiista jäi vaisuksi, sillä molemmat olivat yksimielisiä siitä, että lihan kulutusta on vähennettävä rajusti.
Siinä missä Fogelholm kannattaa kasvispainotteista ruokavaliota, hänen väittelykumppaninsa mielestä kokonaan lihaton ruokavalio olisi vaihtoehdoista paras.
”Ehkä jopa veganismi”, Vinnari toteaa.
Vinnarin mukaan terveyshyötyjen lisäksi vaakakupissa painaa eettinen näkökulma.
”Miksi olisi oikeutettua tappaa eläin ruuaksi tilanteessa, jossa se ei ole oman henkiinjäämisen kannalta välttämätöntä?”
Vinnari ei markkinoisi veganismia maihin, joissa vaikeat ympäristöolot aiheuttavat nälänhätää.
”Maan pitäisi pystyä tuottamaan itse se ruoka, mitä tarvitsee. Joissain maissa eläinperäisten ruokien käyttö on ainoa mahdollisuus.”
Fogelholm muistuttaa, että sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat jo enemmän kuolemia kuin aliravitsemus.
”En usko, että kehittyvät maat palaavat veganismiin, mutta haluaisin, että lihankäytön vähentämisestä keskusteltaisiin niissäkin.”
Fogelholmkin myöntää, että terveysnäkökulma on vain osa totuutta.
”Vegaaniruokavalio on ekologisesti tällä hetkellä paras vaihtoehto. Mutta harva pystyisi siihen siirtymään.”
Fogelholmin mukaan ihmisille on helpompi suositella kasvisvoittoista ruokavaliota täysin kasviperäisen sijaan. Jos uudet suositukset koetaan vaikeiksi, suuri osa ei muuta ruokatottumuksiaan.
Vinnarin mukaan ihmisille pitäisi kertoa avoimesti ravitsemuksen perusteista. Sen sijaan, että käsketään syömään kalaa, pitäisi kertoa, mitkä ravintoaineet kalassa ovat tärkeitä. Tämä helpottaisi oman ruokavalion räätälöimistä.
Vinnarin mukaan päättäjien pitäisi tunnustaa, että kulutustottumuksia säätelee aina joku.
”Tällä hetkellä se on kauppa.”
Fogelholm on samoilla linjoilla. ”Ilman yhteiskunnan myötävaikutusta terveyserot korostuvat. Kun yksilöiden annetaan valita, ne, joilla menee muutenkin hyvin, tekevät parhaat valinnat.”
Fogelholm haluaisi esimerkiksi rajoittaa virvoitusjuomapullojen kokoja ja tuotteiden esillepanoa.
Vinnari korostaa, että ihmisten tulisi syödä sitä, mitä heidän tekee mieli. Yhteiskunnan tehtävä on pitää huoli, että ihmisten tekee mieli terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Lihaa korvaavien tuotteiden kehitystä pitäisi tukea, ja ruokaa voisi verottaa ympäristövaikutusten perusteella.
”Pitäisi ottaa valtaa yhteiskunnalle. Puolitetaan kulutus: vähemmän lihaa, vähemmän ruokaa roskiin, vähemmän lihava kansa.”
Tieteen päivien yleisö oli tutkijoita luottavaisempia siitä, että lihan kulutus vähenee tulevaisuudessa nopeasti.
”Lihankäytön puolittaminen vuoteen 2020 mennessä voisi olla mahdollista, jos sitä lähdettäisiin säätelemään tiukemmin kuin nyt”, Fogelholm arvelee. Hänen mukaansa myös kuluttajien pitäisi katsoa peiliin. Ihmisten pitäisi olla valmiita maksamaan siitä, että lihaa tuotetaan eettisesti oikein.
”Ruuan osuus kokonaismenoista on aivan naurettava. Ihmiset valittavat kyllä ruuan hinnasta, mutta eivät taulutelevision tai Thaimaan-matkan hinnasta.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
