”Näyttää siltä, että laitosten on nyt pakko saada ja polttaa turvetta paljon enemmän kuin ne alun perin aikoivat", Hannu Isokääntä sanoo. Taustalla näkyy Tapio Salminen. Kuva on otettu viime tammikuussa. Kuva: Johannes Tervo
”Turvetta menisi kaupaksi enemmän kuin pystymme toimittamaan" – Alholmens Kraftin polttoainevalikoimassa turpeen osuus jopa yli 75 prosenttia
Kunnon talvi pakkasineen alkoi marraskuussa. Lämpöä ja sähköä tarvitaan. Turpeelle on nyt kysyntää.
Teuvalaisen Harjun Turpeen yrittäjä Jussi Harju lastaa traktorillaan palaturvetta. Urpo Minkkinen odottaa 50-kuutioisen polttoainekuorman valmistumista. Lastin hän kuljettaa kasvihuoneelle Pirttikylään Närpiöön. Kuva: Johannes Tervo”Turvetta menisi kaupaksi enemmän kuin pystymme toimittamaan. Kuljetuskalustoa ei ole riittävästi", kertoo merijärveläisen Megaturve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Isokääntä.
Talvi alkoi marraskuussa. Kylmä kausi on jatkunut lähes katkeamattomana. Puolitoista kuukautta paukkuneet pakkaset ovat kiihdyttäneet polttoturpeen kysynnän hurjaksi.
Megaturve ei nostanut jyrsinturvetta viime kesänä, mutta yrityksellä on valmista polttoainetta aumoissaan.
”Turvetta jäi aumoihin, sillä osa laitoksista irtisanoi sopimuksensa kokonaan ja osa pudotti ostonsa kolmasosaan aiemmasta”, Isokääntä kertoo lähtökohdan energiakauteen 2021–2022.
Pirteä pakkastalvi tuntuu herättäneen lämmön- ja sähköntuottajat karuun tilanteeseen: polttoaine ei riitä.
”Näyttää siltä, että laitosten on nyt pakko saada ja polttaa turvetta paljon enemmän kuin ne alun perin aikoivat.”
Merijärveläistä turvetta ajetaan yhdeksällä täysperävaunuyhdistelmällä Pietarsaareen, Ylivieskaan ja Nivalaan.
”Vuorokaudessa menee 27 kuormaa, sillä yhdellä autolla ehditään ajaa keskimäärin kolme keikkaa päivässä.”
Alholmens Kraftin kakkosvoimala Pietarsaaren Leppäluodossa on yksi maailman suurimmista biopolttoaineita käyttävistä voimaloista.
”Meille tuodaan noin 50 täysperävaunullista turvetta joka vuorokausi”, kertoo Oy Alholmens Kraft Ab:n toimitusjohtaja Björn Åkerlund kuljetustahdin viime viikoilta.
Korkean energiatarpeen aikana turpeen osuus yhtiön polttoainevalikoimassa kasvaa.
"Nykyisessä pakkasjaksossa turpeen osuus on jopa yli 75 prosenttia. Puupohjaisten polttoaineiden osuus on vuositasolla isompi kuin turpeen.”
Jyväskyläläisen Alva-konsernin tuotantojohtaja Alex Schreckenbach kertoo joulukuun kuljetusmäärät.
"Vastaanotimme yhteensä 1 248 turvekuormaa. Niistä 731 meni Keljonlahden voimalaitokselle ja 517 Rauhalahteen."
Turpeen osuus Alvan polttoainepaletissa vaihtelee.
”Viime maaliskuussa osuus oli 37, elokuussa 11 ja joulukuussa 39 prosenttia. Korkeimmillaan osuus oli huhtikuussa, 45 prosenttia”, Schreckenbach kertoo esimerkkejä vuodelta 2021.
Alva oli aiemmin Jyväskylän Energia. Alva-yhtiöt aloitti lokakuussa 2019.
Hakkeesta ei saada pakkasilla riittävästi lämpöä irti, sanoo kauhavalaisen Mantelan Turpeen yrittäjä Markus Mantela.
"Niinpä energialaitokset tarvitsevat turvetta tukipolttoaineeksi."
Saman viestin kertoo Kokkolan Energia Oy:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas.
”Puulla emme saa kattilasta riittävästi tehoja. Siksi tarvitaan sopiva miksaus puuta ja turvetta. Mitä huonolaatuisempaa puuta sitä enemmän pitää olla turvetta."
Lämmön- ja sähköntarve pitävät turpeen kysynnän korkeana, Alholmens Kraftin Åkerlund sanoo. Sähköntuotantolaitoksetkin toimivat nyt lähes täydellä teholla – päivä- ja laitoskohtaisia eroja toki on.
Tämän talven erityispiirre on sähkön korkea hinta.
”Sähköntuotannon kate on parempi kuin aikoihin", Åkerlund kertoo.
Valtteri Mantela siirtää kuiviketurvetta aumasta kuormaan Matinnevalla Kauhavalla. Kuva on otettu viime helmikuussa. Kuva: Johannes TervoKokkolan Energia ei saa kuivaa metsäenergiaa riittävän nopeasti tällä hetkellä, Ahokangas sanoo.
"Osalla metsäenergian toimittajia on isoja ongelmia saada logistiikka mukautumaan näin voimakkaasti muuttuviin tuotantotilanteisiin."
Ahokankaan mukaan Kokkolan Energia vastaanottaisi paljon enemmän metsäenergiaa, mikäli sitä vain tulisi.
"Nyt meillä palaa kuitupuukin. Siis puu, joka on katkottu alun perin sellun tekoa varten."
Pitkä pakkaskausi on osoittanut turpeen tarpeellisuuden, hän sanoo.
"Meiltä loppuisi polttoaine, jos turvetta ei olisi tarjolla. Onneksi sitä on – vielä tänä vuonna."
Harjun Turve Teuvalta on yksi yrityksistä, joka ei viime kesänä nostanut jyrsinturvetta lainkaan.
"Sen toimitussopimukset päättyivät vuonna 2021, joten uutta tavaraa ei nostettu", yrittäjä Jussi Harju kertoo.
Jyrsinturve oli aiemmin yrityksen päätuote.
Tammikuisena lumisadepäivänä Harju lastasi palaturvetta Urpo Minkkisen kuljettaman auton kyytiin: 50 kuution polttoainekuorman osoite oli kasvihuone Pirttikylässä Närpiössä.
"Turpeen kysyntä kasvaa heti, kun pakkanen kiristyy", Harju sanoo.
Petri Kaunisto tuli hakemaan Harjun Turpeen tuotantoalueelta palaturvetta, jonka hän kuljettaa polttoaineeksi maatilalle. Jussi Harju pudottaa uuden kauhallisen kuormaan. Kuva: Johannes TervoJyväskyläläinen Alva pyrkii määrätietoisesti vähentämään turpeen käyttöä, Alex Schreckenbach kertoo.
”Parin viime vuoden aikana turpeen käyttöä on saatu pudotettua noin 20 prosenttia."
Huhtikuun alusta lähtien Rauhalahdessa on tekninen valmius siirtyä sataprosenttisesti puupohjaisiin polttoaineisiin, Schreckenbach kertoo.
Toistaiseksi Rauhalahdessa poltetaan turvettakin, jota käytetään hakkeen, purun sekä kuoren tukipolttoaineena.
Keljonlahden voimalaitoksessa turpeen käyttö jatkuu Rauhalahtea pitempään.
Mantelan Turve toimittaa energiaturvetta yli kymmeneen laitokseen. Kauhavalaisyrityksen kalusto on liikenteessä yötä päivää.
"Kuljettajapula on huutava", Markus Mantela kertoo.
”Joka puolelle pitäisi pystyä ajamaan turvetta enemmän ja enemmän.”
Useista energialaitoksista on hänen mukaansa kuulunut viestiä, että ”kusessa oltaisiin ilman turvetta”.
Turvealan epävarmuuden vuoksi moni kuljetusyrittäjä on lopettanut, Mantela sanoo. Myös työntekijäpuolelta on väkeä lähtenyt muihin hommiin.
Niinpä ei olekaan ihme, että turvetuotannossa ja -kuljetuksissa yhä toimivat huhkivat nyt pitkiä päiviä, kun pakkaskausi venähti viikkokausien mittaiseksi.
”Tuntuu, että tällä hetkellä ollaan enemmän kuin tarpeellisia”, Mantela kertoo alan toimijoiden tunnelmia.
”Ei Suomen turvetuotantoa ole vielä lopullisesti kuopattu.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
