Mustanmeren vientikäytävä on rauhoittanut viljamarkkinoita, mutta Ukrainan viljelijöiden ja nälästä kärsivien maiden tuska ei hellitä
Viljasaarron lopettanut sopimus Venäjän ja Ukrainan välillä on merkittävä, jos Mustallemerelle saadaan riittävästi rahtilaivoja. Parhaassa tapauksessa se saattaa tasoittaa tietä sodan neuvotteluratkaisulle.Berliini
Maltan lipun alla ukrainalaista viljaa kuljettava laiva purjehti Bosporin salmessa elokuun alussa sen jälkeen, kun sen lasti oli tarkistettu Istanbulissa. Kuva: Yasin AkgulHyvät uutiset ovat toistaiseksi olleet lähinnä symbolisia. Tiistaina ukrainalaisesta satamasta lähti ensimmäinen YK:n ruoka-apua vievä laiva 23 000 tonnin vehnälastissa kohti Etiopiaa. Sillä ei muuteta maan nälänhätää suuntaan eikä toiseen.
Ylipäätään YK:n ja Turkin tuella neuvoteltu Venäjän ja Ukrainan sopimus Mustanmeren vientikäytävästä ei toistaiseksi ole auttanut niitä Afrikan maita, joiden ruokahuolto on kriitisimmässä tilassa.
Helpotusta on tullut ennen muuta välillisesti, koska markkinat näyttävät uskovan käänteeseen ja siksi viljan hinta on laskenut. Ukrainan viljasta riippuvaiset Pohjois-Afrikan maat ovat pystyneet ostamaan viljaa edullisemmin muualta.
Vehnän tonnihinta on Euronext-viljapörssissä liikkunut 340 euron tuntumassa. Loppuvuoden ja ensi kevään futuurit ovat olleet vielä halvempia. Alkuvuoden selvästi alle 300 euron tonnihintoihin on kuitenkin vielä matkaa.
Viljakuljetusten konkreettinen edistyminen ei kuitenkaan lupaa hyvää, ei nälänhädän eikä Ukrainan viljelijöiden kannalta.
Toistaiseksi Odessasta ja kahdesta muusta sen lähistöllä sijaitsevasta Ukrainan Mustanmeren satamasta on lähtenyt parisenkymmentä kuljetusta. Ne ovat muiden muassa vieneet maissia Britanniaan ja Irlantiin sekä auringonkukansiemeniä ja soijaa Italiaan. Yhteensä Mustanmeren vientikäytävää pitkin on 22. heinäkuuta solmitun sopimuksen jälkeen viety viljaa 440 000 tonnia.
Ruokahuoltoasiantuntijat muistuttavat, että ukrainalaista maissia käytetään Euroopassa eläinten rehuna. Tätä kautta ensimmäisillä laivoilla on ainakin nimellisesti helpotettu kärjistynyttä ruokakriisiä.
Ukrainan viranomaisten mukaan maan satamien edustalle satamien saarron vuoksi juuttuneissa laivoissa yksinkertaisesti oli ennen muuta maissia ja Ukrainan varastoissa uuden sadon tiellä makaavasta 20 miljoonasta tonnista vain neljäosa on vehnää.
Joka tapauksessa varastot pitäisi saada nopeasti tyhjiksi, jotta uudelle odotettua paremmalle noin 65–67 miljoonan tonnin sadolle löytyy tilaa.
Avainkysymys on, miten paljon Mustallemerelle saadaan lähiviikkoina suuria yksityisiä rahtilaivoja. Ukrainan hallitus uskoo, että vaikean tilanteen aiheuttama rahtihintojen nousu vetää puoleensa. Merirahtimarkkinoilla taas varoitetaan laivojen vakuuttamiseen liittyvistä ongelmista, jotka jarruttavat vientiä.
Lukujen perusteella vientimäärien nostaminen riittäviin lukemiin sekä Ukrainan viljasta riippuvaisten maiden että myös vientituloja kipeästi kaipaavan Ukrainan kannalta ei näytä lupaavalta.
Vuosi sitten elokuussa Ukrainan Mustanmeren satamista lähti 194 viljalaivaa. Nyt liikkeelle on saatu vain kymmenesosa tästä. 20 miljoonan tonnin rahtaamiseen tarvittaisiin arviolta 370 keskikokoista laivaa.
Monet ukrainalaiset viljelijät ovat jo luopuneet toivosta kuluvan vuoden sadon suhteen. Heidän mukaansa Mustanmeren vientikäytävän avannut sopimus hyödyttää lähinnä suurimpia viljakonserneja. Siksi tulevaisuus näyttää synkältä.
Koska vientimahdollisuudet ovat vielä rajallisia, viljasta on monilla Ukrainan alueilla ylitarjontaa. Tuottajahinnat ovat laskeneet rajusti, mikä lisää viljelijöiden ahdinkoa. Vielä viime vuonna vehnätonnista maksettiin tuottajille 250 dollaria. Nyt hinta on romahtanut 120 dollariin.
Erityisesti Turkin edustajat ovat hehkuttaneet vientikäytäväsopimuksen olevan alku Ukrainan sodan rauhanomaiselle ratkaisulle. Turkin hallitusta lähellä oleva Sabah-lehti ehti jo povata presidentti Recep Tayyip Erdoğanille Nobelin rauhanpalkintoa.
Epäsuorasti Turkin viittaukset mahdollisiin rauhaneuvotteluihin voivat joidenkin asiantuntijoiden mielestä kertoa siitä, että Ukrainaan hyökänneen Venäjän armeijan puhti alkaa hiipua. Entinen ukrainalainen diplomaatti ja nykyinen tutkija Jevgenija Gaber arvioi Politico-verkkojulkaisussa, että viljasopimus on enemmän seuraus voimatasapainon muutoksista sodassa ja vähemmän diplomatian riemuvoitto.
Johtavissa EU-maissa on muistutettu, että vientikäytävän avaamisesta ei ole Venäjälle käytännössä mitään etua. Sillä perusteella on spekuloitu, että Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi sopimuksen, voidakseen käyttää sitä jonkinlaisena uutena kiristyskeinona länttä vastaan.
Rajoitettu viljan viennin avaaminen saattaa olla myös osa jotain suunnitelmaa, jota viime aikoina tiiviisti yhteyttä pitäneet Putin ja Erdoğan ovat kaavailleet sodan lopettamiseksi. Johtaako se siihen, että Venäjä pysäyttää hyökkäyksensä ja osapuolet saadaan neuvottelupöytään, on kokonaan toinen kysymys.
Lue lisää:
Vladimir Putin pitää viljamarkkinaa panttivankinaan
Mustanmeren vientikäytävä ei riitä ratkaisuksi ruokakriisiin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
