Valtteri Mantela on turvealan ammattilaisena jo kolmannen polven edustaja. Kuva: Johannes Tervo
"Turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi vuotuisen kasvunsa osalta" – turveyrittäjät vaativat muutosta Suomen linjaukseen
Turveyrittäjien mielestä Suomen on muutettava turpeen luokittelua. ”Haluamme, että turve määritellään vuotuisen kasvunsa osalta uusiutuvaksi luonnonvaraksi”, yrittäjä Markus Mantela sanoo.
Antti Alakotila (vas.), Jouko Pahkakangas, Markus Mantela ja Miika Mantela vaativat, että Suomen on muutettava turpeen luokittelu uusiutumattomasta luonnonvarasta uusiutuvaksi. Kuva: Johannes Tervo"Turpeen määrittely uusiutuvaksi on toimialamme keskeinen vaatimus”, kortesjärveläinen turveyrittäjä Markus Mantela sanoo Matinnevan tuotantoalueella Kauhavalla.
Samaa mieltä on evijärveläinen lämpölaitos- ja turveyrittäjä Jouko Pahkakangas.
”Suomen omavaraisuudelle ja taloudelle on erittäin tärkeää, että turve määritellään uusiutuvaksi energiaksi – siltä osin mitä turve vuosittain kasvaa."
Yrittäjiä harmittaa eduskunnan suuren valiokunnan arpapäätös joulukuussa 2000.
Valiokunta äänesti, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta.
Äänet menivät tasan, jolloin arpa ratkaisi turpeen fossiiliseksi eli uusiutumattomaksi polttoaineeksi.
Meneillään oleva turpeen alasajo koettelee alan yrittäjiä ankarasti. Elinkeino on murenemassa alta.
”Kaikki menee, jos turvetuotanto loppuu”, Miika Mantela sanoo.
Miika Mantela ja Markus Mantela ovat toisen polven turveyrittäjiä Kortesjärveltä, joka on osa Kauhavaa. Veljesten isä Lauri Mantela aloitti turveyrittämisen vuonna 1983.
Manteloiden yrityksillä on noin 500 hehtaaria tuotantoalueita, joilta toimitetaan turvetta kaikkiin pohjalaismaakuntiin ja Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle asti.
Koneissa ja tuotantoalueissa on kiinni miljoonia euroja.
”Turvetuotannon kalusto on yhteen käyttötarkoitukseen tehtyä. Se muuttuu romuraudaksi, jos turpeennosto loppuu", Markus Mantela sanoo.
Markus Mantela ja Miika Mantela kertovat, että heillä on turvetuotannon kalustossa ja tuotantoalueissa kiinni miljoonia euroja. ”Uuden pyöräkuormaajan hinta on 260 000 euroa. Turvekuljetuksiin tarvittava täysperävaunuyhdistelmä maksaa 300 000 euroa”, Miika Mantela sanoo. Kuva: Johannes TervoKesän tuotantohuipussa veljesten yritykset työllistävät parikymmentä ihmistä.
”Ympärivuotisesti työntekijöitä on kymmenkunta. Nyt työt alkavat olla vähissä”, Miika Mantela kertoo.
Turpeen toimitukset ovat romahtaneet tällä lämmityskaudella, Mantelat kertovat omien yritystensä tilanteen.
”Aiempina talvina toimitimme vuorokaudessa 14–15 turvekuormaa. Nyt määrä on pudonnut kahteen kolmeen kuormaan vuorokaudessa, vaikka meneillään on pitkästä aikaa kunnon talvi pakkasineen”, Markus Mantela sanoo.
Tuotantoalueita koskevat ympäristövelvoitteet pysyvät voimassa koko ajan, vaikka turvetta ei tuotettaisi yhtään.
”Vesinäytteitä otetaan aika tiuhaan tahtiin. Osallistumme jokien yhteistarkkailuun ja maksamme kalatalousmaksut. Ely-keskukseen toimitamme vuosiraportit. Näistä kaikista kertyy tuottajalle kuluja."
Valtteri Mantela kolistelee kuormaajan kauhaan paakkuuntunutta turvetta irti. Kuva: Johannes TervoEvijärveläinen yrittäjä Jouko Pahkakangas kertoo esimerkin turvetuottajien ahdingosta.
”Kysynnän romahtamisen huomaa siitä, kuinka paljon yksityiset yrittäjät tarjoavat turvetta lämpölaitoksille.”
Pahkakangas omistaa kolme lämpölaitosta Evijärvellä ja yhden Merijärvellä.
”Aiempina lämmityskausina turvetta ei tyrkytetty tällä tavoin. Tavara meni suoraan polttoon, sillä yrittäjillä oli ostajat tiedossa.”
Pahkakangas on turveyrittäjäkin, hänellä on yksi tuotantoalue Evijärvellä.
Antti Alakotilan (vas.) työreissut suuntautuvat lämpölaitoksille kautta Suomen. Hän rakentaa ja huoltaa laitoksia ja pitää niiden kattilat kunnossa. Matinnevan tuotantoalueella Alakotila kävi Markus Mantelan ja Miika Mantelan (selin) kanssa. Kuva: Johannes TervoYrittäjät ihmettelevät Marinin hallituksen viimesyksyisiä päätöksiä.
”Ne olivat katastrofaalisia”, Pahkakangas sanoo.
Hallitus lähes kaksinkertaisti polttoturpeen verotuksen. Lisäksi hallitus päätti lattiahintamekanismista, joka astuu voimaan vuonna 2022.
Lattiahinnan avulla turpeen verotusta kiristetään tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei riitä vähentämään turpeen käyttöä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Monelle ostajalle hallituksen linjaukset ovat ilmeisesti olleet kuin viimeinen muistutus, että turpeen käytöstä on päästävä eroon.
"Energian huoltovarmuus vaarantuu, kun turvetuotanto ajetaan alas", Markus Mantela sanoo.
”Ei kukaan yrittäjä voi nostaa turvetta varmuuden vuoksi, ikään kuin harrastusmielessä. Tuotannosta on saatava elanto.”
"Turpeella on imago-ongelma, jota hallitus viime syksyn päätöksillään huononsi entisestään", Jarkko Juntunen sanoo. Takana istuu Jaakko Salminen. Kuva: Johannes TervoPahkakangas arvostelee Marinin hallituksen päätöksiä väkevällä suomen kielellä.
”Tämä hallitus tuhoaa Suomesta turve-elinkeinon. Samalla se tuhoaa maatalouden, metsätalouden ja kasvihuoneyrittäjyyden.”
Hän kysyy, eikö mistään hallituspuolueesta löytynyt kansanedustajaa, joka olisi tiennyt, että puiden taimia kasvatetaan turpeessa.
”Jos ei ole turvetta, ei tule taimia. Nämä turpeen alasajosta päättäneet ovat vieraantuneet todellisuudesta.”
Ilman energiaturvetta ei tule myöskään kuiviketurvetta kotieläintilojen tarpeisiin, Antti Alakotila sanoo.
Ylöjärvellä asuvan Alakotilan työreissut suuntautuvat lämpölaitoksille kautta Suomen. Hän rakentaa ja huoltaa laitoksia ja pitää niiden kattilat kunnossa.
”Turpeen polttaminen estää ennenaikaisen korroosion, sillä turpeen sisältämä rikki suojaa kattiloita.”
Valtteri Mantela nostaa turvetta Matinnevan aumasta. Kuva: Johannes TervoTurpeen ongelma on sen huono julkikuva, sanoo vieremeläinen turveyrittäjä Jarkko Juntunen.
"Turpeella on imago-ongelma, jota hallitus viime syksyn päätöksillään huononsi entisestään. Turpeesta on tehty ilmastopahis, jota voi lyödä kuin vierasta sikaa."
Huono julkikuva konkretisoituu pienten lämpölaitosten toiminnassa, Juntunen kertoo.
"Ne ovat päästökaupan ulkopuolella, ja vuodessa ne voisivat käyttää verovapaasti 5 000 megawattituntia turvetta. Pienet lämpölaitokset eivät kuitenkaan halua polttaa edes tuota määrää."
Eivät Juntusen mukaan sittenkään, vaikka turve olisi niille halvin polttoaine.
"Palaturve ilman veroa on halvempaa kuin hake. Silti se ei kelpaa."
Joko asiakkaiden tai jonkun muun tahon painostuksen vuoksi tai reagoinnin pelossa pienet lämpölaitokset eivät halua turvetta käyttää, Juntunen arvioi.
Jälleen kauhallinen kuormaan: tämä auto vie kuiviketurvetta kotieläintilojen tarpeisiin. Kuva: Johannes TervoUutisoinnista saa välillä käsityksen, että kaikki turveyrittäjät ovat vähintään kuusikymppisiä ja eläkkeelle siirtymässä, Markus Mantela sanoo.
”Se käsitys on väärä. Minä olen 42-vuotias ja velipoika 40. Työvuosia on jäljellä paljon”, Markus Mantela sanoo.
”Ja tuota konetta ajaa vielä nuorempi Mantela”, hän osoittaa pyöräkuormaajaa, jota Matinnevan tuotantoalueella sompaa hänen poikansa Valtteri Mantela.
Matinnevan turvetuotantoalue on noin 150-hehtaarinen. Se on otettu käyttöön vuonna 2006.
”Tämä voi olla tuotannossa vielä 15–20 vuotta. Sen jälkeen alue pystytään muuttamaan metsäksi tai nurmea kasvavaksi pelloksi”, Markus Mantela kertoo.
Kaikkein hulluinta on, jos turpeennosto keskeytetään ja alue jätetään puolitekoiseksi, hän sanoo.
"Silloin siinä ei kasva mikään."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
