Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, miten syrjäseutujen poliisipalveluita pitäisi parantaa: 20 heikoimman toimintavalmiusajan alueen tilanne paranisi merkittävästi jo 17,5 miljoonan euron lisärahoituksella
Yhden ympärivuorokautisesti toimivan poliisipartion rakentaminen edellyttää 14 poliisin palkkaamista ja kahden poliisiauton varustamista.
Jotta poliisipalvelut voidaan jatkossakin turvata koko Suomessa, olisi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mielestä tärkeää, että poliisille saataisiin pitkän aikavälin yli hallituskausien kestävä kehittämisohjelma. Kuva: Miska PuumalaPoliisipalveluita voitaisiin erityisesti harvaan asutuilla seuduilla parantaa merkittävästi jo 17,5 miljoonan euron pysyvällä lisärahoituksella.
Poliisihallituksen asettaman työryhmän heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan vuonna 2019 oli 20 kuntaa, joissa A-kiireellisyysluokan tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vähintään 40 minuuttia.
A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat tehtävät, jotka vaativat poliisin välittömiä toimenpiteitä. Kyseessä on usein välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuva meneillään oleva rikollinen toiminta.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan tuolla summalla voitaisiin parantaa noiden 20 heikoimman kunnan tilannetta palkkaamalla 280 uutta poliisia.
Asian mittasuhteista kertoo jotain se, että yhden ympärivuorokautisesti toimivan poliisipartion rakentaminen edellyttää 14 poliisimiehen palkkaamista ja kahden poliisiauton varustamista. Toisin sanoen 280 uuden poliisin palkkaaminen ja 40 uuden auton hankkiminen toisi 20 kuntaan ympärivuorokautisen partion.
Kolehmainen huomauttaa, että viimeisimmän viiden vuoden aikana poliisin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi, ja tällä on oma vaikutuksensa kaikkeen poliisitoimintaan. Toimintaympäristön muutoksesta kertoo esimerkiksi kyberrikollisuuden määrän kasvu. Sen lisäksi on syytä huomata, että poliisin pitää tästä huolimatta hoitaa myös niin sanotut perinteiset uhat, kuten rattijuopot ja varkaustapaukset.
Koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, on myös poliisin toimintaa kehitettävä. Olennaisessa roolissa syrjäseutujen poliisipalveluiden turvaamisessa on tulevaisuudessa Kolehmaisen mukaan niin sanottu tietojohtoinen toiminta. Käytännössä tässä on kyse siitä, että päätökset resurssien kohdentamisesta tehdään toimintaympäristöstä saatavaa tietoa analysoimalla. Olennaista on se, että tietojohtoisen toiminnan ansiosta kyetään ennakoimaan sitä, mihin resurssit on järkevintä kohdentaa.
Käytännön tasolla tietojohtoinen poliisitoiminta tarkoittaa sitä, että vaikkapa työvuorosuunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon se, missä niin sanotut häiriökohteet sijaitsevat.
"Läsnäoloa sellaisille paikoille, joissa poliisipalveluiden tarve on suuri", Kolehmainen kuvaa.
Tässä mallissa taustalla on ajatus siitä, että rikokset pyritään torjumaan jo ennalta. Kolehmainen huomauttaa, että rikosten ennalta ehkäiseminen on paljon halvempaa kuin niiden tutkiminen.
Tulevaisuudessa pohditaan myös sitä, millaisia palveluita poliisiasemilla tarjotaan. Kolehmaisen mukaan tarjottavia palveluita voidaan muuttaa alueellisten tarpeiden mukaan. Poliisiylijohtaja ottaa esimerkiksi aiemmissa nimismiespiireissä käytössä olleen niin sanotun sekamiesjärjestelmän. Järjestelmän ajatuksena oli, että poliisi pystyi samaan aikaan toimimaan sekä järjestyspoliisina että rikospoliisina.
"Muutetaan sitä palvelurakennetta sillä tavalla, että vaikkapa jonkun pienemmän poliisiaseman poliisimiehet tarvittaessa vastaavat hälytyksiin ja osan aikaa työstä vaikka tutkivat rikoksia", Kolehmainen valaisee suunnitelmissa olevaa järjestelmää.
Poliisiylijohtajan mukaan järjestelmän muutos onkin eräänlainen paluu niin sanottuihin moniosaajapoliisilaitoksiin.
"Poliisipalvelu ei lähde sieltä pienemmältä paikkakunnalta pois, vaan muutetaan sitä työnkuva monipuolisemmaksi", poliisiylijohtaja vakuuttaa.
Juuri tuo työn monipuolisuus on Kolehmaisen mielestä asia, jolla maaseutualueillekin saadaan rekrytoitua poliiseja. Monipuolisen tehtäväkuvan kautta myös korkeampi palkka on mahdollinen. Sen sijaan hän ei innostu siitä ajatuksesta, että syrjäseuduilla poliisien peruspalkan päälle lisättäisiin kategorisesti vaikkapa 20 prosenttia lisää palkkaa rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Kolehmainen huomauttaa, että poliisin palkkauksessa on pyritty viime aikoina pääsemään eroon kaikenlaisista ylimääräisistä lisistä.
"Siinä mielessä tehtävän monipuolisuudella ja sitä kautta vaativuudella olisi parempi kaikupohja", hän sanoo.
Jotta poliisipalvelut voidaan jatkossakin turvata koko Suomessa, olisi Kolehmaisen mielestä tärkeää, että poliisille saataisiin pitkän aikavälin yli hallituskausien kestävä kehittämisohjelma. Nykyisin ongelma on esimerkiksi se, että syrjäseutujen poliisipulaa paikataan yleensä vain vuoden lisärahoituksella. Tämän kehittämisohjelman avulla poliisimiesten määrä sementoitaisiin vaikkapa kymmenen vuoden päähän.
"Silloin me pystyisimme omaa toimintaamme suunnittelemaan. Nyt se on ollut liian lyhytjänteistä menneinä vuosina", Kolehmainen linjaa.
Jo nyt on poliisiylijohtajan mukaan nähty, että pysyvämmällä lisärahoituksella myös syrjäseutujen poliisitehtävät kiinnostavat. Hiljattain poliiseja on rekrytoitu vakinaisiin virkoihin muun muassa Lappiin ja Itä-Suomeen.
Lue lisää:
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Vastaamo-tapauksesta: "Erityisen alhaista ja tuomittavaa"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
