Yliö: Uusi työkalu helpottaa ja jäsentää keskustelua maaseudun liikennearjesta

Pysäkki ilman pysähtyviä autoja. Monella seudulla joukkoliikenne ei aidosti ole vaihtoehto, koska vuoroja ei ole. Kuvituskuva. Kuva: Arto Tulima

Liikenne on henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja infrastruktuurin muodostama kokonaisuus. Perusidea on samanlainen niin kaupungeissa kuin maaseutualueilla, mutta keskeiset erot näillä alueilla tulevat pitkälti volyymien ja vaihtoehtojen määrässä – tai niiden puuttumisesta.

Esimerkiksi joukkoliikennettä voi olla tarjolla äärimmillään viiden minuutin välein tai ei lainkaan. Etäisyys esimerkiksi kauppaan tai kouluun voi olla 200 metriä tai 30 kilometriä. Matkan voi joskus tehdä kävellen, pyöräillen tai sähköskootterilla, joskus ainut mahdollinen vaihtoehto on oma henkilöauto.

Päivittäisten asioiden hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessakin liikkumista paikasta toiseen, koska kaikkea ei voi hoitaa digitaalisesti. Viime vuosien hinnannousu niin liikenteen polttoaineissa kuin muissa arjen perustarvikkeissa on havahduttanut yhä useampaa suomalaista miettimään omia liikkumistarpeitaan.

Myös julkisten ja yksityisten palveluiden palveluverkossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan liikkumiseen. Esimerkiksi hyvinvointialueilla käytävät keskustelut palveluverkon harventamisesta voivat siirtää asiakkaiden lähimmän palvelupisteen tai työntekijöiden lähimmän työpaikan kymmenien kilometrien päähän.

Onko kaikilla sote-työntekijöillä varaa käydä töissä jatkossa?

Liikenne on myös monella tapaa muutoksessa: liikenteen päästöjen pitäisi vähentyä, ja tässä kehityksessä suuren jalansijan on saanut sähköautoilu. Tieinfra heikkenee joka puolella Suomea, mikä aiheuttaa monenlaisia käytännön arkipulmia.

Tiedonsaanti liikennepalveluista on digitalisoitunut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun esimerkiksi aikataulut saa selville ja liput ostettua netistä. Tämä on toisaalta helpottanut ja sujuvoittanut enemmistön arkea, mutta toisaalta vaikeuttanut niiden arkipäivää, joille digitaalisten välineiden käyttö on vaikeaa tai mahdotonta.

Kaikkinensa liikenne koostuu monesta osa-alueesta. Näihin vaikuttavia päätöksiä tehdään monessa eri organisaatiossa, yhteisössä ja yrityksessä. Jotta eri päätösten yhteydessä ei tehtäisi vahingossa maaseudun liikenneolosuhteita heikentäviä päätöksiä ja jotta muutokset voisivat olla neutraaleja tai myönteisiä, on maaseutupoliittisena verkostotyönä laadittu Liikenteen maaseutuvaikutusten arviointi -lomake.

Lomakkeessa arvioinnin tekeminen on jaettu kolmeen pääteemaan, joita ovat henkilöliikenne, tavaraliikenne ja infra. Kyseisiä pääteemoja avaavat arviointi- tai keskusteluväitteet on muodostettu neljän läpileikkaavan teeman pohjalta: liikenteen kestävyys, saavutettavuus, turvallisuus sekä digitaalisuus ja tieto. Nämä kuvaavat niitä suuria trendejä, joiden pohjalta tehdään paljon liikenteen kehitystyötä nyt ja tulevaisuudessa.

Lomake kannustaa tekemään nykytila-analyysin lähtötilanteesta ja antaa vinkkejä sopivista tietolähteistä. Käytännössä nykytila-analyysin teko on tilasto- ja paikallistiedon keräämistä kokonaisuuteen suoraan tai välillisesti vaikuttavista asioista.

Henkilöliikenteen kohdalla se kannustaa selvittämään esimerkiksi kuinka monella kuntalaisella ei ole ajokorttia tai montako koululaista on koulukuljetusten piirissä. Tavaraliikenteen kohdalla se ohjeistaa selvittämään esimerkiksi etäisyyksiä logistiikkaterminaaleihin tai raskaan liikenteen määrää alueen teillä.

Infran yhteydessä voidaan selvittää esimerkiksi siltojen määrää ja huonokuntoisten osuutta niistä sekä eri käyttövoimien tankkaus- tai latausmahdollisuuksien määrää.

Edellä kuvattuja tietoja on melko vapaasti ja helposti saatavilla pääasiassa eri viranomaisten tuottamina, ja siksi niitä tietoja kannattaa hyödyntää. Tällaisten tietojen kokoaminen auttaa lisäämään tietoa ja tekemään näkyväksi alueella vallitsevia liikenneolosuhteita.

Liikkumistarpeet ovat henkilö- tai yrityskohtaisia. Tarpeisiin vaikuttavat muun muassa elämäntilanne ja taloudellinen tilanne, yrityksellä muun muassa toimiala. Itselleen tärkeän palvelun lakatessa tai siirtyessä kymmenien kilometrien päähän heilahtaa arki helposti uusiksi.

Lomake auttaa jäsentämään ja keskusteluttamaan liikenteen arkipäivän ilmiöitä, huolia ja toiveita. Lomake sopii viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden sekä yhdistysaktiivien käyttöön. Kannattaakin ladata lomake maaseutupolitiikan sivuilta ja keskustella yhä enemmän liikkumisen ja kuljetuksen arjesta.

Pitkien etäisyyksien maaseutualueilla keskustelulle ja yhteiselle kokonaiskuvan kasvattamiselle on erityistä merkitystä arjen sujuvuuden, eri palveluiden olemassaolon sekä taloudellisten olosuhteiden kannalta.

Heli Siirilä

erityisasiantuntija

Maaseutupolitiikan Tuuma-verkosto

Vaasan yliopisto