Yle: Itämeren fosforipäästöistä epäillään lannoitteita kuljettavia laivoja
Venäjältä tuodaan rautateitse Hamina-Kotkan-satamaan vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia lannoitteita, jotka lastataan vientilaivoihin. Laivojen lastaushetkellä lannoite pöllyää ja osa lannoitteesta päätyy Itämereen.
Itämeren halki kuljetetaan vuosittain yli 30 miljoonaa tonnia lannoitetta. Lannoitteen lastauksessa osa lannoitteesta päätyy mereen sitä rehevöittämään. Kuvituskuva. Kuva: Kari SalonenItämeren satamien kautta kuljetetaan noin 30 miljoonaa tonnia lannoitteita vuosittain. Kuljetusten sopimuksissa sallitaan puolen prosentin hävikki kuljetuksen aikana.
Hävikkiä voi syntyä esimerkiksi laivauksen yhteydessä, kun lannoite pöllyää siirrettäessä laivaan ja laivasta pois. Lannoitteet sisältävät runsaasti fosforia, joka vesistöön joutuessaan lisää vesistön rehevöitymistä. Lisäksi satunnaisia ravinnepäästöjä voi aiheutua hulevesien kautta, kertoo Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki.
Korkeamäen mukaan lannoitelastausten yhteydessä vapautuva fosfori on kuitenkin vain pieni Itämeren kuormittaja. Itämeren alueella toimivan Coalition Clean Baltic -järjestön (CBB) mukaan lannoitekuljetukset voivat kuitenkin aiheuttaa jopa useiden tuhansien tonnien vuosittaiset ravinnepäästöt Itämereen.
MT kertoi aiheesta jo helmikuussa.
CBB on tehnyt laskelmia päästöjen suuruudesta. Heidän mukaansa puolen prosentin hävikillä arvioituna ravinnepäästöriski on noin 16 500 tonnia vuodessa, kun lannoitelastauksia tehdään 33 miljoonaa tonnia vuodessa.
Jos puolen prosentin hävikistä toteutuisi edes puoli prosenttia, niin koko Itämeren alueella se tarkoittaisi tuhannen tonnin vuosikuormaa. Suomesta tuleva ihmisperäinen fosforikuorma on noin 2800 tonnia vuodessa.
Myös John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvarin mukaan ongelmia ei pitäisi vähätellä. Porvarin mukaan lannoitepäästöjen suuruutta ja ongelmallisuutta ei ole aikaisemmin kunnolla tiedostettu.
"Tämä on sellainen ongelma, josta ei ole ennen tiedetty mitään. Tarkkaa määrää on mahdoton sanoa, koska sitä ei seurata ja raportoida missään maassa", hän kertoo.
Porvarin mukaan ongelma on kuitenkin todellinen, ja ravinnepäästöriski suuri.
"Jos arvioidaan esimerkiksi 5000 tonnin lannoitelastin vaikutusta, ja oletetaan että viisi prosenttia lastista olisi fosforia ja hävikki yksi kymmenesosa, niin mereen menisi 125 kiloa fosforia päivässä yhdestä lastauksesta. Se vastaa Helsingin Viikinmäen puhdistamon päiväpäästöjä, eli noin miljoonan ihmisen päiväpäästöjä", Porvari havainnollistaa ongelmaa.
Vähentääkseen jauhemaisen lastin pöllyämistä, Itämeren satamat ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia lastaustekniikoita. Esimerkiksi lannoitteen korkealta pudottamista vältetään ja satamatyöntekijöitä pyritään kouluttamaan, jotta lannoitteen pöllyäminen siirrettäessä vähenisi.
Pöllyämisen lisäksi ongelmana ovat lastiruumien peseminen, joka on vielä toistaiseksi laillista tehdä myös avomerellä. Lannoitepitoisten pesuvesien päästäminen meriveteen on luvallista kansainvälisten sopimusten mukaan, sillä itse pesuvedessä ei ole haitallisia aineita.
Porvarin mukaan suurin osa päästöistä on peräisin Itämeren etelärannalla, mutta tästä huolimatta myös Suomen tulisi herätä ongelmaan. Etelärannan valtiot eivät välttämättä ymmärrä ravinteiden merkitystä merelle yhtä hyvin kuin suomalaiset, ja tästä syystä Suomella olisi mahdollisuus toimia esimerkin näyttäjänä ja tarjota yhteistyötä ja koulutusta myös muille maille.
Lue myös:
Itämerellä menee edelleen heikosti – hapettomuus suurempaa kuin koskaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
