Raakkupienokaiset palautetaan kotijokiinsa: Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat saatiin lisääntymään hellässä hoivassa tutkimusasemalla

Nämä raakut elävät purossa, joka virtaa Lapissa. Kuva: Kaisa Siren/Lehtikuva

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan määrät tuplaantuvat Uudellamaalla sijaitsevassa Mustionjoessa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla virtaavassa Ähtävänjoessa. Jokien raakkukantoja elvytetään EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa.

Mustionjoen ja Ähtävänjoen huonokuntoisia raakkuja siirrettiin syksyllä 2016 kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden-tutkumusasemalle.

"Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tepsivät: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019", kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden erikoissuunnittelija Jari Ilmonen.

Suomessa ei vielä tuolloin ollut raakunpoikasten laitoskasvatustoimintaa, joten Konnevedellä syntyneet pikkusimpukat lähetettiin kahdeksi vuodeksi Norjaan Austevollin kasvatuslaitokseen.

"Noin viiden millimetrin mittaiseksi kasvaneiden poikasten on nyt aika palata kotijokiinsa", Ilmonen kertoo Metsähallituksen kesäkuussa ilmestyneessä tiedotteessa.

Norjassa laitoskasvatuksessa varttuneita raakkupienokaisia on palautettu sekä Mustionjokeen että Ähtävänjokeen.

Palautus kaksinkertaistaa kummankin joen raakkujen määrän. Mustionjoen raakkukannaksi arvioidaan 1 100–1 300 kappaletta. Ähtävänjoessa raakkuja on vielä vähemmän: 1 000–1 200 kappaletta.

Norjan kasvattamossa oli 1 700 raakun poikasta sekä Mustionjoelta että Ähtävänjoelta.

Kummastakin populaatiosta 1 200 palautetaan kotijokiinsa. Loput jäävät geenipankiksi Konneveden tutkimusasemalle.

Raakku on lisääntymiskykyinen vasta noin 20-vuotiaana, ja sitä ennen simpukalla on monta vaaraa vastassaan.

"Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa. Se tukahduttaa raakun pienet poikaset", kertoo Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen.

"Kalojen vaelluksen estävät rakenteetkin ovat ongelma, sillä raakun toukka tarvitsee lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi."

Odotukset ovat kuitenkin korkealla, Taskinen sanoo.

"Koeputkipoikasten selviytymistä kokeiltiin jo vuosi sitten. Silloin suurin osa selviytyi ensimmäisestä vuodestaan luonnossa."

Heitteille raakun poikasia ei jätetä: raakut palautetaan vesistöihin soralaatikoissa, jotta niiden selviytymistä voidaan seurata.

Lue lisää:

Raakku vaarassa hävitä myös Karvianjoesta – syinä metsien ojitukset ja turvetuotanto

Saadaanko vaelluskalat Ähtävänjokeen? Luonnonmukainen kalatie auttaisi raakkuakin

Lapista löytyi todellinen raakkuvanhus, jolla on ikää jo 208 vuotta – sen elämä alkoi vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle

Erittäin uhanalaisia raakkuja löydettiin 23 aiemmin tuntemattomasta paikasta Pohjois-Suomessa