Ruokahuijauksia ja vasikkaruuhkaa
Lokakuussa Reino Parkko sai odottelun jälkeen lähetettyä vasikoita välitykseenAnjalankoskella. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLihantuotannon heikko kannattavuus on näkynyt jo useampana vuotena porsasruuhkana. Tänä vuonna ruuhka iski myös naudanlihaketjuun.
Vuoden aikana Atria ja HK purkivat porsasruuhkaa Puolaan. Loppuvuodesta HK kertoi suunnittelevansa porsaiden vientiä Ruotsiin alkuvuodesta 2014. Puolassa porsaan hinta on Suomea alhaisempi mutta Ruotsissa korkeampi.
Syksyllä myös naudanlihantuotanto ruuhkautui. Vasikoiden hakuajat lypsykarjatiloilta venyivät, kun naudanlihantuottajat ovat vähentyneet kannattavuuden heiketessä, mutta lypsykarjatiloilla vasikoita syntyy entiseen tahtiin.
Lokakuussa venyvien hakuaikojen kanssa oli ongelmissa HK. Atriasta tuolloin kerrottiin, ettei ruuhkaa ole. Joulukuun alussa MTK-Pohjois-Karjalan syyskokouksessa paikalla ollut Lihakunnan toimitusjohtaja Reijo Flink kertoi vasikkaruuhkan olevan myös Atrian ongelma.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi maaliskuussa alkutuotantoselvityksen, jonka mukaan tuottajan neuvotteluasema kauppaa ja teollisuutta kohtaan on heikko ja alkutuottaja kantaa ketjun suurimman taloudellisen riskin.
Selvityksen päätelmissä todetaan muun muassa, että lihantuotannon sopimuskäytäntöjä on muutettava.
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) taloustutkimuksen alustavien laskelmien mukaan vuonna 2013 sika- ja siipikarjatiloilla kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta. Nautatiloilla kannattavuus hivenen parani. Kaikilla lihatiloilla jäädään laskelmien mukaan alle puoleen tavoitellusta viljelijäperheen palkkatulosta.
Parempaa kannattavuutta osalla tiloista on viime vuosina etsitty lihan suora- ja verkkomyynnistä. Kehitys jatkui myös kuluneena vuotena. Samaan aikaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan ja ruuan alkuperään on lisääntynyt.
Vuoden alussa hevosenlihaskandaali oli joka lehden otsikoissa.
Skandaalissa ei ollut kyse hevosenlihan huonoudesta, vaan kuluttajien huijaamisesta valheellisilla pakkausmerkinnöillä. Tuotteiden väitettiin sisältävän nautaa, vaikka niissä olikin hevosta.
Tammikuussa hevosenlihaa löytyi naudanlihan sijasta Irlannissa hampurilaispihveistä. Pian sen jälkeen hevosta löytyi Finduksen lasagneista Britanniassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Suomessa ulkomailta tuotua hevosta löytyi merkintöjen vastaisesti kevättalvella Poutun, Vaasan, Jokioisten Leivän ja Karelian Lihajalosteen tuotteista.
Joulukuussa hevosenliha palasi uudestaan otsikoihin. Ranskassa pidätettiin parisenkymmentä ihmistä epäiltynä lääketeollisuudessa käytettyjen hevosten myymisestä ruuaksi.
Lihaskandaali näytti elintarvikeketjun haavoittuvuuden. Kun ruokaa, etenkin einesten raaka-aineita, kuljetetaan maasta toiseen ja ketjussa on lukuisia välikäsiä, alkuperätiedot hämärtyvät.
Kevään uutisointi lisäsi Suomessa kiinnostusta hevosenlihaan ja hevosen myynti- ja tuontimäärät kasvoivat. Kotimaisen hevosenlihan hintaan kohulla ei ollut juuri merkitystä. Hevosenlihaa tuotiin Kanadasta, Argentiinasta sekä Keski-Euroopasta.
Kuluneena vuonna päivänvalon näki maailman ensimmäinen laboratoriossa valmistettu pihvi. Keinojauhelihapihviä maisteltiin Lontoossa heinäkuussa.
Hampurilaispihvi oli tuotettu luomunaudan kantasoluista Maastrichtin yliopistossa Hollannissa. Koemaistajien mielestä pihvi muistutti lihaa muttei ollut yhtä mehukasta.
Tutkijat ennakoivat keinolihan tulevan marketteihin 10–20 vuoden kuluessa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
