Kaalikoit tulivat AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA

Kaalikoiongelmia voi ilmetä vasta myöhemmin kesällä kaali- ja öljykasveilla, sillä eniten haittaa aiheuttavat yleensä vasta toisen sukupolven toukat. Ilmavirtausten mukana on tullut myös massavaelluksistaan tuttua koivukirvaa.

Syysviljoilla on havaittu jonkin verran kirppoja, mutta niiden vioitus ei juurikaan hidasta kasvua, eikä torjunta syysviljoilla ole tarpeen.

Vehnän kääpiökasvuviroosin (WDV) mahdolliset oireet näkyvät kasvustossa punertavina heikommin kasvavina laikkuina, joita esiintyy yleisemmin metsän reunoissa ja suojakaistojen läheisyydessä.

Rikkakasvien torjunta on tärkeää etenkin huonosti talvehtineista ja aukkoisista viljakasvustoista. Käsittelyjä vaikeuttavat kylmät yöt ja tuuliset päivät.

Säiden lämpeneminen on lisännyt tuholaismääriä pellolla. Juuri orastuvat kevätviljakasvustot voivat olla alttiita kirppavioituksille, jos lämmin ja kuiva sää jatkuu. Kirppojen torjunta viljakasvustoissa on kuitenkin vain harvoin tarpeen, sillä viljat kestävät vioitusta huomattavasti öljykasveja enemmän. Myös ensimmäiset tuomikirvat ja kahukärpäset on jo havaittu Jokioisten seuranta-ansoista.

Lämmin sää suosii kirppoja, joiden tarkkailu on nyt tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla. Kirppavioituksia voi ilmetä nopeasti, jos taimettuminen on hidasta tai epätasaista. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 prosenttia sirkkalehtien pinta-alasta on syöty.

Rapsikuoriaisia on runsaasti liikkeellä ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista ennen kukinnan alkamista. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota ilmavirtausten mukana tulleisiin kaalikoihin. Kaalikoin toukkatilanne kannattaa tarkistaa uudelleen kukinnan loppuvaiheessa.

Kuminakoin lento on jatkunut Jokioisilla jo parisen viikkoa, mutta selkeä lentohuippu osui vasta viime viikonloppuun. Ensimmäiset juuri kuoriutuneet toukat on havaittu 21. toukokuuta, mutta toukkien esiintymishuippu on todennäköisesti vasta edessäpäin.

Kuminakoin torjunta pyritään ajoittamaan pieniin toukkiin kuminan ruusukeasteella ennen kuminan kukinnan alkamista.

Alueellista eroa kuminakoin lentohuipun ajoittumisessa ja toukkien kuoriutumisajankohdassa voi olla paljon, joten toukkien tarkkailu on tarpeen oikean torjunta-ajankohdan määrittämiseksi. Pieniä mustapäisiä toukkia kannattaa etsiä lehtiruusukkeen keskeltä.

Vihannespunkin muninta jatkuu. Vatinäytteillä ennen kukintaa arvioidaan vattukärsäkkään ja luteiden esiintymistä ja torjuntatarvetta. Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta ajoitetaan kukinnan alkuun ja myöhemmin loppukesällä tehtäväksi.

Mansikkapunkin kemiallinen torjunta tehdään ennen kukinnan alkua ja biologinen torjunta kukinnan alkaessa. Muiden tuhoeläinten ruiskutusten vuoksi petopunkkien levitystä voi joutua viivyttämään, suositeltavat varoajat ennen petopunkkien levitystä ovat pyretriinillä viikko, tiaklopridilla (Calypso) varoaikaa ei käytännössä tarvita, sen sijaan pyretroideilla tarvitaan vähintään kuusi viikkoa. Vihannespunkin biologiseen torjuntaan kausihuoneissa käytetään ansaripetopunkkia, jonka varoaika tiaklopridille on kaksi viikkoa. Harmaahomeen torjunta-aineiden haittavaikutukset petopunkkeihin ovat vähäiset.

Mansikkapunkin torjuntaan käytettävät petopunkit saalistavat myös ripsiäisiä.

Kukinnan aikana sallittujen hyönteisten torjunta-aineiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, sillä ruiskutukset saattavat häiritä pölytystä. Tiaklopridi kuuluu neonikotinoideihin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia mehiläisiin. Parempi on tehdä tarvittavat käsittelyt ennen kukinnan alkua.

Mansikan harmaahomeen ja härmän torjunta alkaa kukinnan alkaessa.

Kukinnan aikana tarkkaillaan kirvojen ja pistiäistoukkien ja kukinnan lopulla karviaiskoisan toukkien esiintymistä. Myös herukanversosääsken vioituksia ilmaantuu kukinnan jälkeen, torjunta lähinnä taimistoissa voi olla tarpeen.

Herukkakoin aikuisten lentoa voi havainnoida silmämääräisesti kesäkuun alkupuolella. Herukansilmukoi aikuistuu vasta juhannuksen jälkeen. Herukkalasisiiven vioittamia kuihtuvia oksia kannattaa hävittää ennen perhosten aikuistumista kesäkuussa.

Mustaherukanäkämäpunkin leviämistä voi vielä kesäkuun alkupuolelle saakka vähentää rikkilannoiteruiskutuksin, käsittelyllä on vaikutus myös vihannespunkkiin ja herukanrataspunkkiin.

Herukan varistetaudin torjunta puna- ja valkoherukalla ja karviaisella sekä joillakin mustaherukkalajikkeilla ennen kukintaa ja heti kukinnan jälkeen. Herukan harmaahomeen ja härmän torjunta mahdollista myös kukinnan aikana.

Vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään runsautta ennen kukinnan alkua voidaan arvioida karistusnäytteen avulla. Vattukuoriaisen tarkkailussa myös valkoansat toimivat kukinnan alkuun asti. Ajoissa tehdyllä kuoriaisten ja kärsäkkäiden torjunnalla vähennetään varhaisia nuppuihin kohdistuvia vioituksia. Etenkin vattukuoriaisen tarkkailua jatketaan kukinnan alettuakin mahdollisen uusintakäsittelyn tarpeen toteamiseksi.

Vatunvarsisääsken munintalento on alkamassa kesäkuun lopulla. Vattukärpäsen vioittamat kasvuversot poistetaan juhannukseen mennessä ennen toukkien koteloitumista. Kaikkien uusien versojen hävittäminen touko–kesäkuun vaihteessa heikentää vatunvarsisääsken ja vattukärpäsen lisääntymismahdollisuuksia mutta voi heikentää myös tulevaa satoa tuottavaa kasvustoa.

Pikkuvattukirvan vioituksia on jo ilmaantunut versojen kärkiin. Karistusnäytteessä esiintyvät muurahaiset ovat merkki kirvojen esiintymisestä. Kirvojen torjunta etenkin nuoressa kasvustossa kannattaa tehdä ajoissa.

Vatunäkämäpunkin uusi sukupolvi punkkeja on kehittymässä. Vioitusoireita voi kesäkuun alussa havaita siellä, missä kanta on suuri. Biologinen torjunta voi helpottaa tilannetta etenkin kausihuoneissa, mutta pahoin saastuneessa kasvustossa vaikutus on epävarmaa. Myös vihannespunkin torjunta kausihuoneissa on ajankohtaista, ansaripetopunkki soveltuu hyvin biologiseen torjuntaan myös vadelmalla.

Ennen kukinnan alkua ja heti kukinnan jälkeen otettavalla haavinäytteellä arvioidaan etenkin mittareiden, yökkösten ja lehtikääriäisten toukkien sekä omena- ja luumuleikkurin torjunnan tarvetta. Omenakirvan, omenankäärökirvan ja omenanratamokirvan vioitusoireita alkaa jo olla näkyvissä. Haavinäytteessä esiintyvät muurahaiset ovat merkki kirvoista. Omenakempin vioituksia alkaa näkyä kukinnan alkaessa.

Pikkuhedelmäkääriäisen feromonipyydysten asennusaika on kukinnan alkaessa. Pikkuhedelmäkääriäisen lento ja muninta jatkuu kukinnan ajan. Omenakääriäisen feromonipyydysten asennus on ajankohtaista kukinnan puolivälissä; samaan aikaan aloitetaan torjunta feromonien avulla.

Pihlajan kukinta ei vielä ole alkanut eikä arviota pihlajanmarjakoin torjunnan tarpeesta voida vielä esittää. Joka tapauksessa pihlajanmarjakoin torjuntatarve on arvioitava paikallisesti. Pihlajanmarjakoin feromonipyydykset asennetaan omenan kukinnan loppupuolella.

Hedelmäpuupunkin toukkia esiintyy nyt ruusukelehtien alapinnalla, torjunta kannattaa tehdä tarvittaessa viimeistään kukinnan päätyttyä.

Omenaruven tartuntariski on suuri sateen sattuessa.

Pikkukaalikärpäsen lento on lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan huipussaan Etelä-Suomessa ja osin Keski-Suomessakin. Tarkkailkaa kaalikoita.

MTT kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF