Pohjavesien pinnat ovat palautumassa normaalitasolle

Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä. Sitä pitää siis vaalia. Kuva: Antti Kantola

Pohjaveden korkeus kiinnostaa etenkin niitä, joiden vedensaanti on oman kaivon varassa. Mennyt kesä koetteli kaivoveden riittävyyttä Etelä-Suomessa.

”Pienissä esiintymissä pohjaveden pinta on laskenut etenkin sisämaassa selvästi ajankohdan keskiarvoja alemmaksi. Länsirannikolla sen sijaan ollaan lähellä ajankohdan keskiarvoja”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.

Pienissä esiintymissä näkyy jo muutamassa viikossa, jos sadetta saadaan runsaasti tai jos on pitkään satamatta. Ne ovat moreenimaita, joihin kaivoja on perinteisesti kaivettu haja-asutusalueella.

”Sen sijaan hiekka- ja soraharjujen laajat pohjavesimuodostumat reagoivat hitaasti sateisuuden muutoksiin. Siksi niissä ei ole tänä kesänäkään ollut ongelmia.”

Hiekka- ja soramaiden vedenjohtavuus on hyvä, minkä johdosta niihin muodostuu suuria ja keskisuuria pohjavesimuodostumia. Näiden pinnankorkeudet ovat koko maassa pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai jonkin verran niitä ylempänä.

Yleensä pohjaveden pinnat lähtevät nousuun syys-lokakuussa sään viiletessä. Tammelin uskoo, että Etelä- ja Keski-Suomen pienissä esiintymissä pohjaveden korkeus on pääosin kääntymässä nousuun, pohjoisessa se edelleen laskee.

Etenkin Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä on tullut ilmoituksia kaivojen kuivumisesta. Kaivon vedenkorkeus laskee samaa tahtia kuin pohjaveden pinta.

”Pohjavesiasemia on Suomessa harvakseltaan. Vesi.fi-sivulle tehtävistä kaivoilmoituksista saamme yksityisiltä ihmisiltä lisätietoa pohjaveden korkeudesta”, Tammelin sanoo.

Hän toivoo syyssateita täydentämään pohjavesivarantoja ennen kuin maa routaantuu. Jos routa tulee aikaisin, pohjaveden pinnat eivät välttämättä ehdi nousta ajankohdan tyypillisille korkeustasoille ennen talven tuloa.

Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maa-aineksen läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Suodattuessaan maakerrosten läpi vesi puhdistuu, minkä vuoksi se sopii hyvin juomavedeksi.

Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä eli maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä.

Pohjavesi on siis tärkeä talousveden lähde, jota pitää vaalia. Jos pohjavesialue pääsee pilaantumaan, sen puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.

Asutuksen ja teollisuuden lisääntyvä pohjaveden käyttö aiheuttaa paineita pohjaveden riittävyydelle ja laadulle. Hiekan- ja soranotto, kaivostoiminta sekä tiiviiden asuinalueiden ja teiden rakentaminen uhkaavat pohjavesialueita eri puolella Suomea.

”Teollisuuden kemikaalipäästöt, liikenne ja teiden liukkauden torjunta, polttonesteiden jakelu sekä maatalouden lannoitteet ja torjunta-aineet voivat myös pilata pohjavesiä”, Tammelin listaa.

Tämä kaikki on lisännyt tarvetta pohjavesialueiden suojeluun, jota pyritään edistamään lainsäädännöllisin keinoin.

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän.

”Sään ääri-ilmiöt kuitenkin lisääntyvät eli pidempien kuivuus- ja sadejaksojen todennäköisyys kasvaa”, Tammelin kertoo.

Kevään aikaistuessa sulamisvesien täydentävä vaikutus ei riitä yhtä pitkälle kuin ennen. Kuuman, kuivan kesän jälkeen pohjavedet voivat olla pitkään matalalla. Myös lisääntynyt haihdunta ja pidentynyt kasvukausi vähentävät pohjaveden määrää.

Tammelinin mukaan ongelmia syntyy, jos kuiva jakso osuu ajankohtaan, jolloin vedenkäyttö on suurimmillaan.

Entistä sateisemmat ja pidemmät syysjaksot sekä leudot, vesisateiset talvet sen sijaan täydentävät pohjavesivarastoja. Vaarana kuitenkin on, että rankkasateet ja tulvat huuhtovat epäpuhtauksia pohjavesiin. Oman kaivon rakenteista ja kunnosta onkin hyvä pitää huolta, jotta pintavettä ei pääse kaivoon.