Hallitus esittää peltoheitoille ja joutomaille metsitystukea

Mira Isoniemen mukaan joutoalueiden metsittäminen vaatii enemmän suunnittelua, työtä ja kustannuksia kuin tavanomainen metsänuudistaminen. Kuva: Johannes Tervo

Hallitus esittää peltoheittojen ja joutomaiden metsittämiseen tukea. Kyseessä on uusi tukijärjestelmä, joka kasvattaa metsäalaa ja hiilinieluja.

”Metsitystuen tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja ja lisätä metsämaata. Tuki kannustaa maanomistajia istuttamaan joutoalueista uutta metsää”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Metsitystukea myönnettäisiin niin sanottujen joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen.

On arvioitu, että Suomessa metsitykseen soveltuvia joutoalueita on jopa 120 000 hehtaaria.

Metsäkeskuksen tänään metsityksiin sopivista alueista julkaisema selvitys päätyi noin 100 000 hehtaariin.

Kyseisistä metsityskohteista noin 90 000 hehtaaria on maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja 10 000 hehtaaria turvesuonpohjia.

"Entiset maatalousmaat sijoittuvat pääosin Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen", kertoi projektipäällikkö Mira Isoniemi.

Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen saamisen ehtona olisi, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia viime vuoden jälkeen.

Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden.

Metsitettävän alan tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria suuruinen yhtenäinen, keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva eikä saman alan metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty rahoitusta.

Tuen tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnettäisi esimerkiksi joulukuusien kasvattamiseen. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät kymmenen vuotta.

Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, jonka luonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle marraskuun alkupuolella.

Metsitystukea koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta ja olla voimassa vuoden 2023 loppuun.

Metsitystukea haettaisiin metsäkeskuksesta ja tukien haku avautuisi maaliskuun 2021 alussa.

Hallitus antoi tänään maanantaina eduskunnalle myös esityksen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli kemeralain muuttamisesta. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Hallituksen esityksen mukaan kemeralain voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella eli laki olisi voimassa tarvittaessa vuoden 2023 loppuun saakka.

”Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on erittäin tärkeää sekä puuntuotannon, metsien terveyden ja kasvukyvyn että hiilinielujen kannalta. Kemeralain voimassaolon pidennys varmistaa, että metsänhoidon kannusteet jatkuvat katkoitta samalla, kun valmistelemme uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää”, Leppä sanoo.

Kemeralain muuttaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on EU:ssa viivästynyt.

Voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelun tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä otettaisiin käyttöön mahdollisimman pian.

Esitystä valmistelevan työryhmän toimikausi kestää tämän vuoden loppuun asti.

Lue myös:

Metsitettäväksi sopivia peltoheittoja ja suopohjia löytyy lähes 100 000 hehtaaria