Suomen merimetsokanta pyrähti taantumavuoden jälkeen taas nousukiitoon

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51. Historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta elää Rauman satamassa. Kuva: Heikki Kotiranta

Suomen merimetsokanta kasvoi neljän taantumavuoden jälkeen yli kymmenen prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen tiedotteen mukaan kesällä 2023 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 27 920 kappaletta. Suomen pesimäkanta kasvoi 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että pesiä oli noin 3 500 enemmän kuin viime kesänä.

Vuodesta 2015 lähtien merimetson pesien määrä on vaihdellut noin 24 000 ja 27 000 pesän välillä. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Koko Suomenlahdella merimetsokanta kasvoi vajaalla kolmanneksella ja Selkämerellä viidenneksellä. Merenkurkussa puolestaan kanta pieneni lähes viidenneksellä. Saaristomerellä ja Perämerellä pesämäärät pysyivät ennallaan.

"Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa. On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille. Merimetson pesimäkanta oli neljä prosenttia, noin 1 200 pesää, suurempi kuin kannan huippuvuotena 2018", sanoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51. Yhdyskunnat pesivät yhteensä 68 luodolla tai saarella. Seitsemän pientä yhdyskuntaa pesi merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Viidessä suurimmassa yhdyskunnassa pesii puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 6 830 pesää, pesi neljännes kaikista merimetsoista. Rauman satamassa elää historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Samassa yhdyskunnassa pesi merimetsojen lisäksi satakunta harmaahaikaraparia, kymmenkunta jalohaikaraparia sekä merikotkapari jo kolmatta vuotta.

Muut suuret merimetsoyhdyskunnat sijaitsivat Porvoossa, Espoossa, Kirkkonummella, Porin Enäjärvellä, Mustasaaressa ja Kokkolassa.

Kuntatasolla merimetsokanta kasvoi eniten Raumalla, missä sataman yhdyskunta kasvoi lähes puolella, 2 130 pesällä. Kirkkonummella kasvua oli noin 1 000 pesää, kun yhdyskunta palasi taantumavuoden jälkeen aiempien vuosien vahvuuteensa. Merkittävää kasvua havaittiin myös Porvoossa, Raaseporissa ja Porissa, joissa määrät kasvoivat noin 450–650 pesällä.

Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 60 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo lähes 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen, pesäpoikasiin kohdistuvan, saalistuksen myötä.

Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä havaittiin tänä kesänä ainakin Loviisassa, Porvoossa, Sipoossa, Hangossa ja Kristiinankaupungissa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.

Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2023 yli 80 henkilöä.