Politiikka

Onko Suomen ruoka-alalla yhteinen näkemys tulevaisuudesta? Karhisen selvitys paljasti ainakin ministeriön osaamisessa ammottavan aukon

Reijo Karhisen tehtävä on luoda sovintoa ruoka-alalle. Ainakin kaupan isot firmat ovat tällä hetkellä eri linjoilla peruskysymyksissä.
Jaana Kankaanpää
Noora Romppainen tarjoili maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja Reijo Karhiselle alkukeittoa.

Tässä se nyt on, visio suomalaisen ruuan tulevaisuudesta, olkaa hyvä: ”Suomalainen ruoka tekee hyvää.”

Kuulostaa itsestään selvältä, mutta kun sitä alkaa purkaa, niin sävyjä kyllä löytyy.

Onnistumisen edellytyksenä on esimerkiksi kaikkien ruokajärjestelmien toimijoiden yhdistäminen. Tätä yhteistä säveltä on etsitty vuoden verran vuorineuvos Reijo Karhisen vetämässä keskusteluryhmässä Yhteinen ruokapöytä.

”Alan toimijoiden symbioosi on niin vahva, että yksin ei kukaan pärjää. Onko toimijoilla varmasti yhteinen näkemys tulevasta?” Karhinen kysyy.

Se on hyvä kysymys viime viikon keskustelun perusteella. Keskon pääjohtaja ­Mikko Helander sanoi MT:n haastattelussa (5.2.), että viljelijät saavat liian vähän tuloja ja ­ruuan hintaa pitäisi nostaa.

SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine katsoi, että Helanderin esitys saattaa olla laissa kiellettyä hintasignalointia. Laineen mukaan (8.2.) ruokapöytä-keskustelussa ei kerta kaikkiaan voi puhua hinnoista.

Ei saakaan, eikä ole puhuttu Karhinen vakuuttaa.

Ruokapöytä on kuitenkin tehnyt vuoden aikana paljon töitä. Keskusteluissa on rakennettu ruokajärjestelmän tulevaisuuskuva, visio, strategiset painopistealueet ja tahtotila sekä päätetty toimenpiteistä.

Painopisteiksi valittiin tiedon hyödyntäminen, vastuullisuus, asiakastyytyväisyys ja kannattava kasvu. Päätettiin aloittaa tiedosta ja digitaalisuudesta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari ­Leppä (kesk.) on ryhmän varapuheenjohtaja.

Sekä Leppä että Karhinen ovat sitä mieltä, että muutokselle ei voi kääntää selkää. Vastuullisuuden, kestävyyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset lisääntyvät.

”Millä tavalla meidän suomalainen tuotanto vastaa siihen näkemykseen, mikä kuluttajalla on vastuullisuudesta”, Leppä määrittelee haasteen.

Karhinen muotoilee asian näin: ”Kuluttajien valinnat ovat kovaa vauhtia arvopohjaistumassa nuorten johdolla. Ruokajärjestelmän murros tulee olemaan kohtuullisen voimakas. On tärkeä osoittaa faktat, ja digitalisaation avulla se on helppoa.”

Ruokapöydän keskeinen havainto on, että tuotantolähtöisyydestä on siirryttävä kysyntälähtöisyyteen.

”Itse sivusta tulevana pidän tärkeänä, että rehellisesti pystyisimme keskustelemaan siitä, mihin tämä maailma joka tapauksessa menee”, Karhinen jatkaa.

Auki jää, miten esimerkiksi vastuullisuus hinnoitellaan. Karhisen mielestä lisäeurot pitäisi saada pääasiassa viennistä. Sen taso on toistaiseksi alhainen, eikä ruuan hinnan nousu kaupassa palvele kuluttajia.

Euroja ei kuitenkaan löydy viennistä vielä riittävästi. Lepän mukaan toistaiseksi ollaan ihmettelyvaiheessa.

Ruokapöydässä aletaan nyt työstää digitalisaatiota. ”Ruokajärjestelmässä on kaupalla, teollisuudella ja tuottajilla ihan valtavasti tietoa. Olemme hölmöjä, jos emme pysty rakentamaan sitä niin, että kaikki hyötyvät ja saavat datasta bisnestä”, Karhinen sanoo.

Tietoa on eniten kaupalla. Karhinen toivoo, että kauppa toisi faktat yhteiseen pöytään.

Tieto on ollut puheenaiheena pitkään. Esimerkiksi viranomaisten tuottajilta keräämän datan omistus ja hyödyntäminen on ollut epäselvää.

Mutta nyt puhutaan jo seuraavasta askeleesta. ”Kyse on paljon, paljon isommasta asiasta. Siitä, että koko bisnes siirtyy laajasti datatalouteen”, Karhinen sanoo.

Ruokapöydässä on pohdittu, että tiedon hyödyntämisestä pitää tehdä koko ruokajärjestelmän kilpailukyvyn perusta.

Keskon Helander suhtautui MT:n haastattelussa myönteisesti tiedon jakamiseen.

Haasteita riittää. Karhinen kysyi työn alkuvaiheessa Lepältä, kenelle soittaa ministeriössä, jos haluaa keskustella datataloudesta.

”Sellaista henkilöä ei ollut. Se oli hallinnolle hyvä heräte, että hetkinen”, Leppä vastaa.

Karhinen miettii, että Suomi tunnetaan ulkomailla digitalisaatiosta ja teknologiasta. Tiedetään myös, että Suomi elää viennistä.

”Laajasti ottaen ruokajärjestelmässä molemmissa on aukot.”

Hän ihmettelee miksi. ”Pankinjohtajana tiedän, että tuottajat ovat edelläkävijöitä hyödyntämään digitalisaatiota esimerkiksi pankkipalveluissa.”

Leppä lupaa, että pian puhelinnumero löytyy. Juuri avattu Luonnonvarakeskuksen pyörittämä AgriHubi on verkosto, joka parantaa riskien hallintaa ja auttaa ottamaan uutta tekniikkaa käyttöön.

Karhinen korostaa, että tarkoitus ei ole jakaa uudestaan euroja ruoka-alan osien välillä, vaan saada niitä lisää. ”On todella tärkeää, että ruokajärjestelmä lukisi tulevaisuutta samalla tavalla. Kaikki saavat elantonsa samasta toimintaympäristön muutoksesta.”

Aloittaessaan Karhinen ei vielä ollut varma menestyksestä. Nyt hän uskoo siihen.

”Selvitystyön aikana oli hienoja hetkiä kohdata tuottajia. Meillä on iso määrä menestyviä maatalousyrittäjiä ja intohimoa. En vielä alussa tajunnut, miten hyvä itse asiaosaaminen Suomessa on.”

Lue myös:

Ruuan tulevaisuus on pankkimies Karhisen käsissä ja siksi olemme nyt ruokapöydän ääressä – "Viestinnässä on epäonnistuttu"

Karhisen ruokapöytä jatkaa työtä ruokaketjun kannattavuuden kohentamiseksi – "Keskustelu on ollut yllättävän avointa ja suoraa"

Reijo Karhinen: "Kaupan velvoittaminen jakamaan kulutustietoja on todella tärkeä asia – eikä sen pitäisi olla vaikea"

Reijo Karhinen: "Lopetetaan näennäisviljely – tuet pois tiloilta, joiden myyntituotot jäävät alle 20 000 euroon vuodessa"

Lue lisää

Liuta kaupan ja teollisuuden isoja nimiä puuttui ruokapöytä-keskustelusta – Heikkilä, Helander, Alarotu, Gröhn tai Hemmilä eivät olleet paikalla

Ruuan tulevaisuus on pankkimies Karhisen käsissä ja siksi olemme nyt ruokapöydän ääressä – "Viestinnässä on epäonnistuttu"

Ruuasta puhuminen on yllättävän vaikeaa

SOK:n Arttu Laine vastaa Keskon Helanderin ruoka-avaukseen: Hinnoista ei voi kerta kaikkiaan puhua