Ruisleipää ja Kalevalaa juhlistetaan samana päivänä: Tiedätkö, kuinka monesta viipaleesta päivän tavoite täyttyy?
Ruisleipä on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä 28. helmikuuta.
Suomalaiset rakastavat ruisleipää. Kuva: MTK AineistopankkiMikä olisikaan suomalaisempaa kuin ruisleipä ja Kalevala. Molempia suomalaisen kulttuurin kulmakiviä juhlistetaan helmikuun lopulla.
Ruisleipä on valittu Suomen kansallisruoaksi, mikä ei olekaan ihme.
”Harva ruoka kertoo suomalaisuudesta yhtä paljon kuin ruisleipä. Se on yhtä aikaa arkinen ja ikoninen. Tuttu maku, johon moni palaa yhä uudelleen”, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo.
Ruisleipä maistuu yhä suomalaisille ikään katsomatta. Suomalaiset syövät ruisleipää enemmän kuin missään muualla maailmassa. Ruisleipää kuluu noin 15 kiloa henkeä kohden vuodessa. Ruisleipä valitaan ostoskoriin sen maun, terveellisyyden ja kuitupitoisuuden ansiosta.
”Korkea kotimaisuusaste kertoo suomalaisen viljelyn laadusta.”
Ruisleipää kelpaa syödä, kiitos laadukkaan kotimaisen viljan. Siivonen muistuttaa, että rukiin omavaraisuusaste on erittäin korkea, mikä näkyy runsaana leipävalikoimana.
Viime vuosina kotimaisuusaste on ollut yli 90 prosenttia. Kotimaisesta rukiista leivotut tuotteet tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä.
”Rukiin viljely edellyttää viljelijältä tarkkaa ammattitaitoa ja oikea-aikaisia ratkaisuja, sillä syysviljana talvehtiminen on sadon onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Korkea kotimaisuusaste kertoo suomalaisen viljelyn laadusta ja siitä, että rukiilla on vahva asema ruokaketjussamme”, MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman toteaa.
”Täysjyväinen ruisleipä on erinomainen kuidun lähde.”
Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi. Sitä käytetään täysjyväruisleipien lisäksi myös vaaleampien sekaleipien valmistamiseen. Ruisleivässä on paljon ravintokuitua, joka edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.
”Ruisleipä on suomalaisille paljon enemmän kuin arkinen elintarvike. Se yhdistää maun, ravitsemuksen ja kulttuuriperinteen. Täysjyväinen ruisleipä on erinomainen kuidun lähde, ja sen suosio kertoo siitä, että suomalaiset arvostavat terveellistä ja kotimaista ruokaa”, Siivonen sanoo.
Ravitsemussuosituksissa viljavalmisteita suositellaan nautittavaksi täysjyvänä, vähintään 90 grammaa (kuivapaino) päivässä. Tämä määrä täyttyy esimerkiksi kolmesta viipaleesta täysjyväleipää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
