Elintarviketehdas säästää uudella energiaratkaisulla lähes 300 000 litraa polttoöljyä vuodessa

Höyryä tarvitaan keittokattiloiden lämmitykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin, Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo. Kuva: Jarno Mela

Hämeenlinnalainen vihannessäilykkeitä, kastikkeita ja hilloja valmistava Herkkumaa Oy investoi vähäpäästöisiin ja energiaa säästäviin ratkaisuihin.

Marraskuussa yrityksen vähähiilisyystavoite eteni jälleen, kun tehtaan katolle kiinnitettiin 440 aurinkopaneelia. Aurinkoenergialla tuotetun sähkön arvioidaan kattavan 11 prosenttia koko vuoden kulutuksesta.

Hanke oli jatkoa 2021 käyttöön otetulle prosessivesien energian talteenotolle. Lämpimän veden talteenotto on vähentänyt veden kulutusta 36,4 prosenttia ja polttoöljyn käyttöä 9 prosenttia jokaista tuotettua kiloa kohden.

”Höyryn tuotanto on energiasyöppö prosessi. Koko valmistusketju on kuitenkin sen varassa”, Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola sanoo.

Höyryä käytetään keittokattiloiden lämmitykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin.

Rakennusten vapaa kattopinta sai peitokseen 440 aurinkopaneelia Kuva: Herkkumaa

Tähän asti höyryntuotantoon on kulunut vuodessa lähes 300 000 litraa polttoöljyä. Tilanne muuttuu tammikuussa, kun yritys ottaa käyttöön lappeenrantalaisen Elstor Oy:n kehittämän teollisuusmittakaavan 10 MWh:n energianvarastointiyksikön. Se tuottaa höyryä päästöttömästi sähköllä.

Konttiratkaisuna toteutetun lämpöakun ydin koostuu teräksestä ja lämmönsiirtoaineesta, jonka koostumuksen vain Elstor Oy tietää. Sähkövastukset lämmittävät akun ja varaavat siihen energiaa.

Herkkumaassa öljyn poltto loppuu ja taustalla näkyvä piippu jää pois käytöstä, kun etualan lämmöntalteenottokontti saa rinnalleen lämpövarastokontin tammikuussa. Kuva: Jarno Mela

Lämpövaraston arvioitu käyttöikä on kymmeniä vuosia. Tekniikka on uutta, ja riskien vähentämiseksi nykyinen lämmitysjärjestelmä onkin tarkoitus säilyttää varalla.

Rekolan mukaan kyseessä on miljoonainvestointi. Päätöksen teossa rohkaisi Business Finlandin myöntämä energiatehokkuuden parantamisen ja uuden teknologian investointituki, joka kattaa kolmanneksen investoinnin arvosta.

”Hankinta on kannattava sähkön korkeasta hinnasta huolimatta, sillä sopimukset on tehty kiinteään hintaan. Akku ladataan yöllä, kun sähkö on edullista, ja energia puretaan höyrynä päivällä”, Rekola muistuttaa.

Pieni robotti nostelee hillopakkaukset myyntilavoille. Kuva: Jarno Mela

Vuonna 1987 perustettu Herkkumaa on Suomen suurin maustekurkun tuottaja. Hämeenlinnan Tuuloksessa sijaitseva perheyritys työllistää satokaudella 60–70 henkeä, ympäri vuoden noin 40 työntekijää.

Tuoteperheeseen kuuluu 200 tuotemerkkiä, joista 56 prosenttia on omia, loput asiakkaiden eli kaupan omia merkkejä. Pakkauskokoja tehdään sekä vähittäiskaupan että suurkeittiöiden tarpeisiin.

”Venäjän vienti käsitti 10 prosenttia liikevaihdostamme. Se loppui kotonaan, mutta ero on kurottu umpeen lisäämällä vientiä Baltiaan ja Pohjoismaihin”, Rekola kertoo.

Herkkumaa on investoinut automatisointiin. Nyt kuluttavat työvaiheet hoitavat robotit, jotka ovat vapauttaneet ihmiset laatujärjestelmien, tuotekehittelyn ja keittoprosessin erityisosaamiseen.

”Investoinneilla on isot hintalaput, mutta näemme ne satsauksena tulevaisuuteen.”

Siirtelyä ja nostelua vaativat, kuluttavat työvaiheet on automatisoitu. Kuva: Jarno Mela

Tulevaisuudessa kauppa asettaa tuotteiden vastuullisuudelle yhä enemmän painoarvoa. Myös asiakkaat haluavat, että yritykset pienentävät hiilijalanjälkeään.

”Vuosia on puhuttu, että energian tuhlaaminen pitää saada kuriin. Hyvien yhteistyökumppanien myötä pääsimme aloittamaan käytännön toimet viitisen vuotta sitten”, Rekola sanoo.

Tavoitteena on saavuttaa päästötön energiantuotanto jo ensi vuonna. Myös Keski-Euroopasta rekoilla tuotavat lasipurkit ollaan osittain korvaamassa kartonkipohjaisilla pakkauksilla. Pakkausten tuottaja Paccor Oy löytyi naapurista, Hämeenlinnasta. Tuotannon sivuvirroista eli kuorintajätteen hyödyntämisestä on keskusteltu lähialueen yritysten kanssa.

Huonoista sadoista aiheutuva sokerin hinnannousu rasittaa elintarviketeollisuutta. Kuva: Jarno Mela

”Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta ja heijastuu satoihin. Se heikentää raaka-aineiden saatavuutta ja nostaa hintoja. Jos teemme kaiken sen, mihin voimme vaikuttaa, on meidänkin tulevaisuudessa helpompi yrittää. Alkutuotannon kannalta on elintärkeää, että ilmasto säilyy viljelykelpoisena”, Rekola muistuttaa.