"On silläkin hinta, jos näitä toimia ei tehdä" – ilmastokartan miljardihinta on suhteessa halpaa hiilisäästöä
"Argumenttina pitää olla se, että tästä tulee halvempaa hiilisäästöä kuin muilla menetelmillä", sanoo kartan toteuttanut Luken Heikki Lehtonen.
Ilmastotiekartan skenaariot pudottaisivat maatalouden hiilipäästöjä rajusti ja suhteessa edullisesti. Kuva: Heta-Linnea KovanenViime keskiviikkona julkaistussa maatalouden ilmastotiekartassa maatalouden päästövähennysten vaatimien muutosten hinnaksi haarukoitiin 3–5 miljardia euroa vuoteen 2050.
Vuotta kohden jaettuna hintalappu olisi noin 100–167 miljoonaa, jolla vuonna 2035 maatalouden vuosittainen hiilituotanto laskisi 29–42 prosenttia, ja vuoteen 2050 mennessä jopa 72 prosenttia nykyisestä.
Tiekartan toteuttanut Luken Heikki Lehtonen arvioi yhden säästetyn hiilidioksiditonniekvivalentin hinnaksi tulevan noin 20–40 euroa. Turvemaiden toimenpiteillä vähennetyn hiilidioksiditonnin hinta olisi alimmillaan 6 euroa.
Lehtosen mukaan asian yksinkertaistaminen vain päästövähennyksen hintalapuksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
"Jos esimerkiksi toimia satoisuuden kasvattamiseksi ei tehdä, niin maatalouden kannattavuus heikkenee entisestään ja on vaarana että viljelijöiden määrä ja viljelypinta-ala laskee. Se heikentäisi meidän omavaraisuutta", Lehtonen selittää.
"On silläkin hinta, jos näitä toimia ei tehdä."
Kulut eivät hänen mukaansa jakautuisi tasaisesti vuosien varrelle. Liikkeelle ei kannata lähden liian nopeasti suurilla panoksilla, jotta turhilta oppirahoilta vältytään. Suuret investoinnit ja esimerkiksi biokaasutuotannon pystyyn polkaiseminen vaatii isoja investointeja, jotka painottuvat 30-luvulle. Sen jälkeen kulut taas tasottuisivat.
Alkuvaiheessa muutosten käynnistämiseen tarvittaisiin rahaa valtiolta ja veronmaksajilta. Kun esimerkiksi biokaasutuotantoa ja kosteikkojen perustamista saataisiin alkuun, pitäisi yksityisenkin rahan löytää apajille.
Lehtonen uskoo, että esimerkiksi yritykset voisivat kiinnostua rahoittamaan kosteikkojen perustamista ja ylläpitoa julkisuuskuva- tai päästökompensaatiomielessä. Maaseudun tulevaisuus kertoi perjantaina tiettävästi ensimmäisestä yrityksen rahoittamasta kosteikosta.
Markkinoilta pitäisi löytyä kannustevoima myös valkuaiskasvien tuotannon lisäämiseen.
"Esimerkiksi Valiolla ja Atrialla on jo ollut halua korvata ulkomaiset valkuaislisät kotimaisilla vaihtoehdoilla. Se ei välttämättä näy tuotteen hinnassa, mutta on eräänlainen laatustandardi, jolla myös yritykset kiillottavat kilpeään."
Pelkässä tukivetoisessa tuotantosuunnan ohjaamisessa on riskinsä. Tuotannon tukeminen ei ole järkevää, jos tuotteelle ei ole käytännön kysyntää.
"Kotimaisen valkuaisrehun käyttö voisi olla kirjattu esimerkiksi tuotantosopimuksiin, ja karjatila voisi tehdä siinä yhteistyötä muiden lähitilojen kanssa. Tämä ei vaadi sinänsä rahan lisäystä, sillä ostetaanhan nytkin valkuaista ulkomailta."
Esimerkiksi turvemaiden toimenpiteisiin tarvitaan kuitenkin aivan uutta rahaa. Näiden toimenpiteiden osuus kokonaishintalapusta on noin kymmenesosa. Esimerkiksi kosteikkojen perustamiseen ja peltojen hylkäämiseen pitää löytää kannustimia, jotta viljelijät luopuisivat peltojen tukioikeuksista.
"Argumenttina pitää olla se, että tästä tulee halvempaa hiilisäästöä kuin muilla menetelmillä. Vaikka tämä ei kuulosta mitenkään yksinkertaiselta, niin ei muutkaan keinot helppoja ole", Lehtonen sanoo.
Maatalouden hiilidioksidipäästöt eivät ole mukana EU:n sisäisessä päästökaupassa. Hiilidioksidiekvivalenttia tonnia vastaavien päästöoikeusfutuurien hinta antaa kuitenkin osviittaa siitä, mikä säästetyn tai sitoutetun hiilipäästön arvo on.
Tällä hetkellä markkinahinta on hieman vajaat 29 euroa, eli kaikki tätä halvemmat toimet ovat päästöjä tuottaville yrityksille kannattavia. Sekä tavoite että oletus on, että niiden hinta tulee kallistumaan roimasti lähivuosina.
Lue lisää Suomen ensimmäisestä yrityksen varoin perustetusta kosteikosta:
Lue lisää ilmastotiekartasta:
Hiiliviisaaseen viljelyyn tarvitaan kannusteita: "Nyt ongelmana on ohjauskeinoruljanssi"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
