Peruna sisältää oletettua enemmän C-vitamiinia
Perunasta saa syksyllä paljon enemmän C-vitamiinia kuin elin-tarvikkeiden koostumus-tietopankit Fineli jaNutrica osoittavat. Tuore tieto perustuu Lautaslaatuselvitykseen. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoItäsuomalaiset tutkijat selvittivät ammattikeittiöiden tarjoaman ruuan todellista ravintosisältöä. Selvitys on osa Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hanketta.
Näytteitä koottiin keittiöistä juuri ennen tarjoilua laboratoriotutkimuksia varten.
Selvitys osoitti, että ammattikeittiöt joutuvat ravintosisältöjen arvioinnissa nojautumaan osin vanhentuneisiin ja jopa virheellisiin tietoihin.
Elintarvikkeiden koostumustietoja kokoaa kaksi valtion laitosta. THL:n Fineli ja Kelan Nutrica sisältävät kumpikin tietoja jopa vuosikymmenien takaa, hankepäällikkö Sari Väänänen kertoo.
Lautaslaatuselvitystä puolsivat muun muassa muutokset sekä ruuan valmistuksessa että alkutuotannossa.
Perunan C-vitamiiniarvoja on tuoreen selvityksen perusteella turhaan vähätelty. Tulokset osoittavat, että perunaa kannattaisi suosia pastan ja riisin sijaan etenkin syksyllä, kun C-vitamiiniarvot ovat korkealla.
”Kahdesta hyvänkokoisesta perunasta saa syksyllä puolet päivän C-vitamiinitarpeesta”, Väänänen toteaa.
Maaliskuussa peruna on jo menettänyt merkittävän osan C-vitamiinipitoisuudesta. Se putoaa jopa alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Finelin tietokannassa.
Porkkana ei selvityksen mukaan olekaan niin hyvä beetakaroteenin lähde kuin on kuviteltu. Siitä saadaan huomattavasti vähemmän beetakaroteenia kuin virallisiin tietokantoihin on kirjattu.
Siksi esimerkiksi koululaiset olisi Väänäsen mukaan hyvä totuttaa syömään porkkanaraasteen lisäksi myös kypsennettyä porkkanaa eri muodissaan.
Porkkana on kypsennettynä suurin piirtein yhtä hyvä beetakaroteenin lähde kuin raakakin porkkana.
Oikeiden kalojen ja kalapuikkojen vertailu nosti ehdottomaksi ykköseksi muikun, joka luontevasti sopiikin itäsuomalaiseen keittiöön.
Kalapuikot ja samoista raaka-aineista tehdyt kalapihvit sisältävät olemattoman vähän omega 3 -rasvahappoja ja D-vitamiinia. Raaka-aineena on usein hokikalaa tai seitiä.
Muikun ohella myös kirjolohi on hyvä D-vitamiinin ja hyvien rasvahappojen lähde. Tuontikalojen käyttö on yleistynyt ammattikeittiöissä, mutta niiden ravintoarvoja ei ole Suomessa kattavasti selvitetty.
Selvitykseen poimittiin marjoista marjakiisselin muodossa vain mansikka. Tuontimarjoissa oli yhtä paljon C-vitamiinia kuin kotimaisissa, mutta valmiissa kiisselissä ero oli suuri.
Kotimaisia marjoja ei tarvitse turvallisuussyistä kuumentaa, ja siksi tuorekiisseli sisältää 40–50 prosenttia enemmän C-vitamiinia kuin ulkomaisista marjoista keitetty kiisseli.
Tutkimustietoa tarvitaan lisää, Väänänen korostaa. Lautaslaatuselvitys ei ole tutkimus, vaan nimensä mukaisesti selvitys, johon poimittiin peruna, porkkana, kalatuotteet ja mansikkakiisseli.
Tekijöinä olivat Väänäsen lisäksi filosofian tohtorit Eija Kuurna ja Helena Vuorinen. Ruokanäytteitä analysoitiin kaikkiaan viidessä eri laboratoriossa.
Väänäsen mielestä on harmillista, että Suomen 17 000 ammattikeittiötä joutuvat tyytymään ravintoarvojen laskennassa merkittävältä osin epätarkkoihin tietoihin.
Ammattikeittiöt valmistavat noin 890 miljoonaa ateriaa vuodessa.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
