Yhteiskunta sorsii tuottajien omia liikkeitä
On kummallista varsinkin suomalainen yhteiskunta sorsii ja yrittää kaikella tavalla kammeta niitä – varsinkin elintarvikealan keräily- ja jalostuslaitoksia – jotka ovat tuottajien omassa hallinnassa. Timo Kässi kirjoitti tästä osuvasti Mölinää meijeritiellä -kolumnissaan ( MT 9.7.).
Markkinaoikeus tuomitsi Valiolle raskaat sakot, koska väitettiin Valion myyvän kulutusmaitoa alennuksella. Kyllä aina löytyy syitä, mistä syyttää – niin kuin nyt Valiota siitä, että se yritti ”häätää” kilpailijan pois maitomarkkinoita.
Olen seurannut ruuanjalostusta yli kuusikymmentä vuotta. Lihapuolen tunnen mielestäni parhaiten, koska palvelin LSO:ta, nykyistä HK:ta, kolmekymmentäviisi vuotta asiamiehenä. Jouduin siksi olemaan keskellä kilpailutilannetta.
Kuten Kässi kirjoitti, maito – juuri Valion ansiosta – on ollut parhaiten tuottajien omissa käsissä liki 2000-luvulle asti. Meillä Suomessa oli monta pienempää valiolaista meijeriliikettä, mutta kuluttajien mielestä se ei ollut oikein. Niin ryhdyttiin lyömään kiilaa maitomarkkinoihin ja jopa onnistuttiin siinä osittain.
Monet pienemmät meijerit jättivät Valion ja päättivät ”rikastua” oikein kunnolla, kun lähtivät seikkailemaan yksityisinä maitomarkkinoille. Jotkut siinä onnistuivat. Muutamat joutuivat lopettamaan, kun rahkeet eivät kestäneet.
Omasta mielestäni Arla aloitti maitomarkkinoiden ”sodan” aloittamalla ruotsalaisen ylijäämämaidon tuonnin Suomeen. Sillä oli helppo polkea maidon kuluttaja- ja samalla suomalaisen tuottajahintaa.
Monet kunnatkin sortuivat ostamaan kouluihin ja muihin laitoksiinsa Arlan halvempaa maitoa. Tänä keväänä Arlakin ilmeisesti havaitsi, että kotimainen maito on helpompi markkinoida ja lopetti ruotsalaisen maidon tuonnin.
Lihakaupassa yksityissektori ja sen myymäläketjut laskivat markkinoille jonkin verran isoja eriä varsinkin naudanlihaa, joka markkinoitiin tappiolla. Osuusteurastamojenkin oli – jos aikoi myydä lihaa – pakko laskea vähittäismyyntihintoja ja tietysti se ajan kuluttua heijastui myös tuottajahintoihin.
Jäin asiamiehentyöstä eläkkeelle 1993. Siihen mennessä olivat lopettaneet toimintansa OK-liha ja OTK:n hankinta - ja lihajalostusteollisuus.
Helsingin Kauppiaiden ”juurivesa” Lihayhtymäkin joutui lopettamaan toimintansa. Mutta silloin edelleen LSO pysyi ja pystyi vielä ottamaan muitakin liikkeitä siipiensä suojaan.
Lihanjalostusteollisuus on vaikeuksissa, koska keskusliikkeet tuovat lihaa ja jalosteita Euroopasta ja aina Etelä-Amerikasta asti. Mikä on suomalaisten elintarvikkeiden tuottajien ja jalostajien tulevaisuus?
Heikki Niittymäki
Masku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
